» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO 2014:102 B:lle ja C:lle lohkottiin tontti 17 ja muodostettiin asemakaavan mukainen kulkuyhteysrasite tontille 16, joka kuului Asunto Oy:n omistukseen. Tontin 17 ja erään rivitalotontin välillä solmittiin kulkuyhteyssopimus, jotta kulku tontille 17 onnistuisi osittain rivitalotontin kautta. Myöhemmin Asunto Oy rakennutti tien lohkomistoimituksen määräämälle alueelle.
Kanteessaan Asunto Oy vaati B:ltä ja C:ltä rasitetien suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta korvauksia viivästyskorkoineen. B ja C eivät suostuneet tähän, sillä heillä ei ollut käyttötarvetta Asunto Oy:n rakentamaa tietä solmimansa kulkuyhteyssopimuksen vuoksi.
Tapauksen tullessa käräjäoikeuden selvitettäväksi, tuomioistuimen oli ensin selvitettävä, onko tämä toimivaltainen ratkaisemaan kyseisen saamisoikeuden. Kiinteistönmuodostamislain perusteella kysymyksen ratkaiseminen kuului yleiselle tuomioistuimelle. Käräjäoikeuden mukaan Asunto Oy ei ollut esittänyt riittävää näyttöä B:n ja C:n tienkäyttötarpeesta ja sillä perusteella tuomioistuin hylkäsi kanteen.
Hovioikeus ei lähtenyt muuttamaan tuomiota.
B ja C saivat rakennusluvan tontilleen 2002. Kun asunto Oy vuonna 2006 alkoi rakentaa tietä, eivät B ja C osallistuneet siihen, vaan pitäytyivät jo käyttämässään kulkuyhteydessä.
Lain mukaan rasitealueen kuntoonpano ja kunnossapito kuuluvat rasiteoikeuden haltijalle. Kuitenkin tietyissä tilanteissa voidaan asia järjestää eritavoin. Kiinteistönmuodostamislain mukaan kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle rasitteena pysyvä oikeus kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen asemakaava-alueella.
Asemakaava-alueelle perustetaan tierasitteet yleensä liikenneyhteyksien aikaansaamiseksi. Tapauksessa B:n ja C:n rivitaloyhtiön kanssa tekemän sopimuksen perusteella se on rivitalotontin oma tie. Vaikka järjestelmä sinänsä rikkoo asemakaavaa, vuonna 2011 kaupunki katsoi parhaaksi, että kyseinen tie säilytetään. Koska tontille 17 ei ole asetettu tien rakentamisvelvollisuutta, eikä sillä ole ollut tarvetta rakentaa tietä, ei tontilla 17 myöskään ole velvollisuutta osallistua kyseisen rasitetien ylläpitokustannuksiin. Korkeimman oikeuden mukaan asunto Oy:llä ei ole tämän esittämien perustelujen perusteella oikeutta rakentaa rasitetietä tontin 17 omistajien kustannuksella. Korkein oikeus hylkäsi Asunto Oy:n vaatimukset.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa