- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ottolapsi ja adoptiolapsi tarkoittaa nykyisin samaa asiaa ja niillä on samanlaiset oikeudet. Termiä adoptiolapsi käytetään nykyisin adoptiolaissa. Adoptiolapsi tarkoittaa henkilöä, jonka adoptionhakija tai -hakijat ottavat adoptioprosessin hyväksymisen jälkeen omaksi lapsekseen. Adoption hyväksymisen jälkeen katkeaa adoptiolapsen side omiin biologisiin vanhempiinsa. Näin ollen adoptiolapsi ei peri enää omia biologisia vanhempiaan. Hyväksynnän adoptiosta tekee tuomioistuin erilaisten selvitysten perusteella. Adoptiolapsella on mahdollisuus ja oikeus saada tietoa omista biologisista vanhemmistaan adoptioprosessin jälkeen.
Adoptioprosessin edellytyksenä on lapsen edun toteuttaminen koko prosessin aikana ja on tärkeää löytää lapselle pysyvä ja turvallinen koti. Edellytyksenä adoptiolle on turvata tulevaisuudessa lapsen normaali kehitys. Adoptioneuvontaa annetaan adoptiolapselle sekä myös muille adoption osapuolille, kuten biologisille vanhemmille. Adoptioneuvontaa annetaan koko prosessin ajan sekä itse adoptioprosessin jälkeen. Adoptioneuvonta on pakollista jokaisessa adoptiossa. Ennen adoption vahvistamista adoptiolapsen toiveet ja mielipide tulee ottaa huomioon siinä määrin kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden kohtuullista.
Adoptio on oikeudellinen toimenpide. Adoptoitavan lapsen biologisten vanhempien oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät lapsen tuleville adoptiovanhemmille. Adoptiolapsi saa adoptiovanhempiensa luona saman oikeudellisen aseman kuin biologinen lapsi. Adoptiolapsi voi siis periä samalla lailla kuin adoptiovanhempien biologiset lapset hänen tulevat adoptiovanhempansa ja muut sukulaiset, joihin myös biologisella lapsella on oikeus. Adoptiolapsi ei kuitenkaan enää peri omia biologisia vanhempiaan.
Nykyinen adoptiolaki tuli voimaan vuonna 2012. Sen mukaan ennen vuotta 1980 tapahtuneisiin adoptioihin sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä. Tästä voidaan poiketa tietyissä tilanteissa. Mikäli tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen vuotta 1980 ja tuomioistuin adoptiolapsen hakemuksesta vahvistaa sen, että vuoden 2012 voimaan tullutta adoptiolakia sovelletaan. Näin ollen vain adoptiolapsen hakemuksesta voidaan ryhtyä soveltamaan uutta lakia vanhan lain tilalle, jos tuomioistuin siihen suostuu ja muut edellytykset ovat kohdallaan. Automaattisesti tilanteissa, joissa adoptio on vahvistettu 1 päivä tammikuuta 1980 tai sen jälkeen, sovelletaan nykyistä adoptiolakia.
Vuoden 2012 adoptiolaki ei sääntele adoptiolapsen perintöoikeudesta, vaan siitä säädetään perintökaaressa. Vuoden 2012 adoptiolaki kuitenkin säätelee ennen vuotta 1980 vahvistettujen adoptioiden perintöoikeudesta. Sen mukaan ennen 1980 adoptoidut ottolapset kuuluvat niin sanotun heikon adoption piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että ottolapsen perintöoikeus määräytyy hieman eri tavalla. Heikon adoption ottolapsi perii ottovanhempansa samalla tavalla kuin avioliitossa syntynyt biologinen lapsi, mutta ottolapsella ei ole oikeutta periä ottovanhempien sukulaisten jälkeläisten omaisuutta. Toinen erilainen tilanne on se, että ottolapsen suhde omiin biologisiin vanhempiinsa ei katkea perinnän suhteen eli ottolapsi perii edelleen omat biologiset vanhempansa sekä heidän sukulaisensa. Huomioitavaa on se, että tuomioistuimen vahvistaessa vuoden 2012 adoptiolain sovellettavaksi adoptiolapsen hakemuksesta, tulee uuden lain mukaan soveltaa perintöön liittyvät asiat. Näin ollen ei voida soveltaa enää vanhaa perintöoikeutta. Adoptio muutetaan adoptiolapsen hakemuksesta niin sanotusta heikosta adoptiosta vahvaan adoptioon. Nykyisin on vain niin sanottuja vahvoja adoptioita. Toisaalta uuden lain myötä poistetaan tietty oikeus periä omat biologiset vanhempansa, mutta perintöoikeus adoptiovanhempien sukulaisiin on laajennettu.
Adoptiolapsella on oikeus pitää yhteyttä aikaisempaan vanhempaansa adoption jälkeen, mikäli muun muassa adoptiovanhemmat sopivat yhteydenpidosta aikaisemman vanhemman kanssa ja tuomioistuin vahvistaa kyseisen asian. Tätä kutsutaan niin sanotuksi avoimeksi adoptioksi. Avoin adoptio on vuoden 2012 adoptiolain uudistus, jolla halutaan parantaa adoptiolapsen oikeuksia. Tuomioistuin voi siis harkinnassaan evätä yhteydenpidon adoptiolapsen ja hänen aikaisempien vanhempiensa välillä, jos lapsen etu sitä vaatii.
Adoptiolapsella on mahdollisuus aina tietää omasta taustastaan tulevaisuudessa. Adoptiovanhempien tulisi lähtökohtaisesti antaa adoptiolapselle tieto näistä asioista vapaaehtoisesti. Adoptioneuvonnan aikana adoptiota hakeville annetaan tästä tietoa, sekä selitetään sen merkityksestä lapsen identiteetin muodostamiseen. Adoptiovanhempien tulisikin mahdollisuuksiensa mukaan kertoa omasta-aloitteestaan ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa lapselle sekä lapsen omaa taustaa että adoptiota yleisestikin. Adoptiolapsi voi myös itse pyytää tietoja adoptiostaan ja hänellä on oikeus saada niistä tietoa.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Ottolapsi ja adoptiolapsi tarkoittavat samaa asiaa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa