- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Adoption ideana on vahvistaa adoptionhakijan ja adoptoitavan suhde lapsen ja vanhemman suhteeksi. Adoptio tulee kyseeseen tilanteessa, jossa lapsi ei voi kasvaa omassa perheessään. Adoptioratkaisussa on ensisijaisesti otettava huomioon adoptoitavan lapsen etu, ja lapsella on oikeus kertoa mielipiteensä ja toivomuksensa adoption suhteen: esimerkiksi adoptiota ei voida vahvistaa 12 vuotta täyttäneen tahdon vastaisesti. Alaikäisen vanhempien on annettava suostumuksensa adoptioon. Adoptio voidaan vahvistaa mikäli adoptio on lapsen edun mukainen ja adoptiolla varmistetaan lapsen hyvä hoito ja kasvatus. Huomio tulee kiinnittää adoptiossa lapsen hyvinvointiin, pysyvän perheen turvaamiseen ja lapsen tasapainoiseen kehitykseen. Suomessa myös aikuisen adoptio voidaan vahvistaa, jos adoptoitava on ollut adoptionhakijan hoidossa ja heille on muodostunut lapsen ja vanhemman kaltainen suhde.
Suomessa adoptoimisesta säädetään adoptiolaissa, ja uusi adoptiolaki tuli voimaan 1.7.2012. Uudistuksella pyrittiin edistämään lapsen etua adoptiota koskevissa ratkaisuissa. Nykyään laissa säädetään myös adoptiolapsen oikeudesta yhteydenpitoon adoption jälkeen aikaisempaan vanhempaansa. Kyseistä oikeutta kutsutaan avoimeksi adoptioksi, ja sen edellytyksenä on aikaisemman vanhemman ja adoptiovanhempien sopimus yhteydenpidosta sekä se, ettei yhteydenpito ole lapsen edun vastaista. Oikeus yhteydenpitoon voi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa sijaisvanhemmat adoptoivat sijaishuollossa olleen lapsen ja yhteydenpito biologisiin vanhempiin jatkuu adoption jälkeen ennallaan.
Adoptiolaissa on säädetty adoptionhakijan iästä sekä adoptoijan ja adoptiolapsen välisestä ikäerosta. Suomessa voi adoptoida 25-50-vuotias henkilö, ja adoptoitavan lapsen ja adoptoijan ikäeron tulee olla vähintään 18 vuotta ja enintään 45 vuotta. Ikärajoja ei tarvitse soveltaa perheen sisäisessä adoptiossa ja rajoituksista voidaan poiketa, jos siihen on perusteltu syy lapsen edun kannalta. Adoptiota voi hakea joko yksinhakijana tai avioparina, mutta muut kuin avioparit eivät voi adoptoida yhdessä.
Adoptioasioiden keskusviranomaisena adoptiolautakunta, joka on erityinen asiantuntija-, lupa- ja valvontaviranomainen. Adoptiolautakunta myöntää luvat kotimaiseen ja kansainväliseen adoptioon. Aiemmin kotimaiseen adoptioon ei tarvinnut lupaa, mutta adoptiolain uudistuksen myötä myös kotimaisissa adoptioissa tulee aina pyytää lupa adoptiolautakunnalta, kun adoptoitava on alle 18-vuotias. Poikkeuksellisesti kotimaisissa adoptioissa lupaa ei tarvita, jos adoptoitava lapsi on ollut ennestään vakiintuneesti adoptoijan hoidossa ja kasvatettavana. Tällainen tilanne on esimerkiksi jos lapsi on ollut adoptionhakijan sijaislapsi. Lupaa ei myöskään tarvita jos hakija pyrkii adoptoimaan puolisonsa lapsen. Tällöin kyseessä on niin sanottu perheen sisäinen adoptio.
Adoptio vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä, ja sen myötä adoptiovanhemmista tulee adoptoitavan vanhempia. Aiemmat vanhemmat vapautuvat adoption myötä elatusvelvollisuudestaan.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa