Minilex - Lakipuhelin

Koeaika palkka

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Mikä on koeaika?

Koeaika on tyypillisesti työsuhteen alkuun sijoittuva aika jolloin selvitetään, onko työntekijä soveltuva työpaikkaan. Koeajalla eivät päde työsopimuslain mukaiset tavanomaiset irtisanomisajat tai perusteet, vaan suhteen voi purkaa milloin tahansa. Purkamisen tulee johtua koeaikaan liittyvistä syistä, eli työsuhdetta ei saa purkaa asiattomin tai syrjivin perustein, kuten esimerkiksi työntekijän iän, sukupuolen, etnisen alkuperän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Raskaana olevalla työntekijällä on myös erityinen suoja irtisanomisia vastaan. Työsuhdetta ei voi myöskään purkaa irtisanomisajalla tuotannollisista tai taloudellisista syistä.

Koeaika voi olla enintään kuuden kuukauden pituinen. Jos kyseessä on määräaikainen työsuhde on hyvä huomata että koeaika ei saa myöskään olla pidempi kuin puolet työsuhteen pituudesta. Eli jos työsuhde on neljän kuukauden pituinen koeaika voi olla enintään kahden kuukauden mittainen.

Pitääkö koeajalla maksaa palkkaa?

Koeajan palkkaus riippuu työsopimuksen sisällöstä ja siitä, mitä työnantaja ja työntekijä ovat keskenään työsuhteen ehdoista sopineet. Koeajalta tulee kuitenkin pääsääntöisesti maksaa palkkaa aivan kuten työsuhteessa yleensäkin, ellei osapuolten välillä ole erikseen sovittu esimerkiksi palkallisesta harjoittelusta. Jos kyseessä on tavanomainen työsopimus, työehtosopimuksiin tuskin sisältyy erityisiä mainintoja siitä, että koeaika voisi olla palkatonta aikaa. Mikäli työnantaja ehdottaa tällaista järjestelyä, kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä esimerkiksi ammattiliittonsa lakimiehiin mahdollisimman pian.

Voidaanko koeajalla olevalle työntekijälle maksaa tavallista pienempää palkkaa?

Lähtökohtaisesti koeaika sinällään ei merkitse sitä että työntekijälle maksettiin tavallista pienempää palkkaa. Sen sijaan työehtosopimuksessa voidaan määritellä, että uudelle työntekijälle maksetaan tietyn ajanjakson verran harjoittelijan palkkaa, joka on tietty prosentuaalinen määrä alan normaalipalkoista. Harjoittelijan palkkaus voi perustua siihen, että hänellä ei ole aikaisempaa työkokemusta vastaavista töistä tai koulutusta alalle. Tämä menettely on sallittua, ja sisältyy useimpiin työehtosopimuksiin. Palkkaus sen sijaan ei yleensä ole kytköksissä koeaikaan tai sen pituuteen, mutta tästäkin voi alasta riippuen olla poikkeuksia.

Työntekijän on syytä keskustella työsuhteen ehdoista ennen työsopimuksen allekirjoittamista työnantajansa kanssa ja tutustua alansa työehtosopimuksiin. Pääsääntönä kuitenkin on, että työntekijällä on työntekovelvollisuus, jota vastaan hänen työnantajallansa on myös velvollisuus maksaa tehdystä työstä korvaus eli palkkaa. Palkkaukseen liittyvissä epäselvyyksissä on hyvä ottaa yhteyttä työpaikan luottamusmieheen tai ammattiliiton lakimiehiin.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]