Riita-asiassa maksat ensin oman juristisi laskun sen mukaan, mitä olette sopineet. Jos häviät, joudut yleensä maksamaan lisäksi vastapuolen tarpeelliset ja kohtuulliset oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §). Jos voitat, saat korvausta vastapuolelta, mutta määrän päättää tuomioistuin, joten osa omasta laskusta voi jäädä sinun maksettavaksesi. Oikeusturvavakuutus tai oikeusapu voi pienentää omaa osuuttasi, mutta ne eivät yleensä kata vastapuolelle tuomittuja kuluja.  

Kolme asiaa, jotka vaikuttavat kuluriskiin

Asianajokuluista puhuttaessa sekoittuvat helposti kolme eri asiaa:

• Oma lasku. Se perustuu sinun ja asianajajasi väliseen toimeksiantosopimukseen.
• Vastapuolen kulut. Jos häviät, voit joutua korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Jos voitat, vastapuoli voidaan velvoittaa korvaamaan sinun kulujasi. Kuluvastuusta päättää tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun perusteella.
• Vakuutus ja oikeusapu. Ne voivat korvata osan omasta laskustasi.

Oma asianajolasku, vastapuolelle mahdollisesti maksettavat kulut sekä vakuutuksesta tai oikeusavusta saatava korvaus vaikuttavat yhdessä kuluriskiin. Siksi kuluriski kannattaa laskea ennen kuin riita viedään käräjäoikeuteen.  

Mitä oma juristi laskuttaa?

Laissa ei ole asianajopalkkioiden taksaa. Palkkio sovitaan tavallisesti tuntihintana, kiinteänä hintana tai näiden yhdistelmänä. Riita-asiassa lasku kertyy esimerkiksi asiakirjojen läpikäynnistä, haastehakemuksen tai vastauksen laatimisesta, neuvotteluista, valmisteluistunnosta ja pääkäsittelystä.

Lopulliseen summaan vaikuttavat eniten asian vaikeus ja laajuus, todistajien määrä, käsittelyn pituus ja se, miten paljon vastapuoli kiistää. Pyydä siksi kustannusarvio ennen kuin työ alkaa, ja sovi, milloin asianajaja kertoo arvion ylittymisestä. Jos haluat tietää juristin hinnan etukäteen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.  

Paljonko riita voi maksaa?

Kuluriskiin kuuluu kolme osaa: oma lasku, vastapuolen todennäköiset kulut ja tuomioistuimen maksu. Kun riita-asia on tullut vireille käräjäoikeudessa 1.9.2026 tai myöhemmin, tavallisen riita-asian oikeudenkäyntimaksu on 610 euroa. Pienten riita-asioiden menettelyssä käsitellyn asian oikeudenkäyntimaksu on kuitenkin 310 euroa. Summaarisessa eli riidattomassa velkomusasiassa maksu on 70 euroa sähköisesti ja muuten 100 euroa, ja jos vastaaja riitauttaa summaarisen asian, maksu on 310 euroa. Ennen 1.9.2026 vireille tulleisiin asioihin sovelletaan vanhoja maksuja. Riita-asia tulee vireille, kun haastehakemus saapuu käräjäoikeuden kansliaan (oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 1 §:n 2 momentti).

Esimerkki 1: Riitelet 20 000 euron saatavasta. Oman asianajajasi arvio on 8 000 euroa, ja vastapuolen kulut ovat noin 10 000 euroa. Jos häviät kokonaan, voit joutua maksamaan yhteensä 18 610 euroa, kun mukaan lasketaan 610 euron oikeudenkäyntimaksu. Luvut ovat havainnollistavia.

Esimerkki 2: Voitat saman jutun kokonaan. Laskusi on 8 000 euroa, mutta tuomioistuin pitää osaa työstä tarpeettomana ja tuomitsee vastapuolen maksamaan sinulle 6 000 euroa. Noin 2 000 euroa jää silloin sinun maksettavaksesi, ellei vakuutus korvaa sitä.

Esimerkit näyttävät, miksi riidan arvo ja kuluriski on syytä suhteuttaa toisiinsa. Pienessä riidassa kulut voivat nousta suuremmiksi kuin itse riidan kohde. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kuinka suuri kuluriski asiassasi on.  

Pääsääntö: hävinnyt maksaa voittajan kulut

Asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §). Jos kanne jätetään tutkimatta, kantajan katsotaan hävinneen. Jos peruutat kanteesi tai jäät saapumatta, joudut yleensä korvaamaan vastapuolen kulut (21 luvun 7 §).

Korvattavia kuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian ajamisesta tuomioistuimessa aiheutuneet kustannukset sekä asiamiehen tai avustajan palkkio. Lisäksi korvataan oikeudenkäynnin asianosaiselle itselleen aiheuttama työ ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvä menetys (21 luvun 8 §:n 1 momentti). Käytännössä suurin erä on lähes aina asianajopalkkio. Korvattaviin oikeudenkäyntikuluihin voi kuulua myös voittaneen osapuolen maksama oikeudenkäyntimaksu, jos sitä vaaditaan vastapuolelta osana oikeudenkäyntikuluja.  

Miksi voittaja ei aina saa koko laskuaan takaisin?

Vastapuoli ei ole velvollinen korvaamaan asianajajasi laskua sellaisenaan, vaan ainoastaan tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut (21 luvun 1 §). Tuomioistuin arvioi, mitä asian hoitaminen on sen laatu ja laajuus huomioon ottaen vaatinut.

Vastapuoli voi kiistää kuluvaatimuksesi esimerkiksi näillä perusteilla:

• osa toimenpiteistä ei ollut tarpeellisia
• tunteja on käytetty liikaa asian laatuun nähden
• tuntihinta on korkea vastaaviin juttuihin verrattuna
• vaatimusta ei ole eritelty, joten sitä ei voi tarkistaa.

Korkein oikeus käsitteli tilannetta, jossa yhtiö oli voittanut työsuhdesaatavia koskevan riidan lähes kokonaan. Yhtiö sai oikeuden täyteen korvaukseen, mutta KKO alensi korvattavien kulujen määrän noin puoleen vaaditusta. Asianajopalkkio oli huomattavan korkea vastaavien juttujen tavalliseen tasoon nähden, ja yhtiön omaa työtä koskevaa kuluerää ei ollut eritelty (KKO 1997:195). Voittokaan ei siis takaa täyttä korvausta, jos lasku ei kestä tuomioistuimen arviota.

Jos sinä häviät, samat perusteet toimivat sinun hyväksesi: voit kiistää vastapuolen ylimitoitetun laskun.  

Milloin pääsäännöstä poiketaan?

Kuluvastuu ei aina seuraa pelkästä voitosta tai häviöstä. Tärkeimmät poikkeukset ovat nämä:

• Osittainen voitto. Jos osa vaatimuksista menestyy ja osa ei, kumpikin pitää lähtökohtaisesti kulunsa, jollei ole syytä velvoittaa korvaamaan niitä osaksi. Jos hävityllä osalla on vain vähäinen merkitys, voittaja voi saada täyden korvauksen (21 luvun 3 §).
• Tarpeeton oikeudenkäynti. Voittajakin voi joutua maksamaan vastapuolen kulut, jos hän aloitti oikeudenkäynnin, vaikka vastapuoli ei antanut siihen aihetta. Näin voi käydä esimerkiksi, jos velkoja haastaa velallisen oikeuteen ilman, että on edes muistuttanut tätä erääntyneestä laskusta.
• Tieto selvisi vasta oikeudessa. Jos lopputulos johtui seikasta, jota hävinnyt ei tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää ennen oikeudenkäyntiä, tuomioistuin voi määrätä kummankin pitämään kulunsa.
• Velvollisuuden vastainen menettely. Jos asianosainen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaa toiselle kuluja esimerkiksi jäämällä pois istunnosta, jättämällä noudattamatta tuomioistuimen määräyksiä tai esittämällä väitteen, jonka hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää aiheettomaksi, hän korvaa nämä kulut riippumatta siitä, miten kulut muuten jaetaan (21 luvun 5 §).
• Oikeudellisesti epäselvä asia. Jos asia oli niin epäselvä, että hävinneellä oli perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi alentaa hävinneen maksettavaksi tulevaa kulukorvausta tai määrätä, että kumpikin osapuoli vastaa omista kuluistaan.
• Kohtuuttomuus. Kun asia on tullut vireille 1.5.2023 tai myöhemmin, tuomioistuimen tulee viran puolesta alentaa maksettavaksi tuomittavia kuluja, jos täysi korvausvelvollisuus olisi oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys huomioon ottaen kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta (21 luvun 8 b §). Ennen 1.5.2023 vireille tulleissa asioissa tuomioistuin voi alentaa kuluja vain, jos korvausvelvollisuus olisi ilmeisen kohtuuton.

Asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, kuten lapsen huoltoa koskevissa asioissa, asianosaiset vastaavat lähtökohtaisesti itse kuluistaan (21 luvun 2 §).  

Sovintotarjous voi pienentää kuluriskiä

Sovinnolla riita voidaan ratkaista ilman tuomioistuimen ratkaisua riidan varsinaisesta kohteesta. Sovintosopimuksessa kannattaa sopia erikseen myös siitä, miten osapuolten oikeudenkäyntikulut jaetaan. Jos kuluista ei sovita, niiden korvaamisesta voi syntyä uusi erimielisyys.

Hylätylläkin sovintotarjouksella voi olla merkitystä. Ostajat vaativat kiinteistökaupassa noin 107 000 euron hinnanalennusta, ja myyjät olivat tarjonneet sovinnoksi 30 000 ja 50 000 euroa. Ostajille tuomittiin lopulta 32 000 euroa. KKO otti sovintotarjoukset huomioon ja velvoitti ostajat korvaamaan osan myyjien oikeudenkäyntikuluista (KKO 2022:56). Ratkaisusta ei voi päätellä, että jokainen tarjous siirtää kuluvastuun, mutta kirjallinen ja täsmällinen tarjous voi vaikuttaa kuluratkaisuun.

Tuomioistuinsovittelussa kumpikin vastaa omista sovittelukuluistaan. Jos sovittelu ei onnistu, sovittelusta aiheutuneita kuluja ei voi vaatia vastapuolelta myöhemmässä oikeudenkäynnissä (riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 27 §).  

Pienet vuokrariidat ja summaariset velkomukset

Kaikissa pienissä riidoissa ei ole kulukattoa. Kulukatto koskee vain pienten riita-asioiden menettelyä, joka on käytössä asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuvissa riidoissa. Lisäksi vaatimuksen pitää olla pääomaltaan enintään 10 000 euroa tai muu kuin rahamääräinen, eikä asiaa voida käsitellä summaarisena. Asia käsitellään kuitenkin tavallisessa riita-asian menettelyssä, jos sen laatu tai laajuus estää käsittelyn pienten riita-asioiden menettelyssä. Asianosaisia on kuultava ennen menettelytavan ratkaisemista (oikeudenkäymiskaaren 6 a luvun 2 §).

Kun asia on tullut vireille 1.9.2026 tai myöhemmin ja käsitelty tässä menettelyssä, hävinnyt voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen kuluja käräjäoikeudessa enintään 500 eurolla tai, jos asiassa on pidetty pääkäsittely, enintään 1 000 eurolla. Lisäksi hänet voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntimaksu ja erityiset kulut. Katto ei suojaa, jos asianosainen tai hänen avustajansa on aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin tai menetellyt velvollisuuden vastaisesti (21 luvun 8 d §). Muissa pienissäkin riidoissa sovelletaan tavallista kuluvastuuta.

Kun velkomus- tai häätöasia ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla, koska vastaaja ei vastusta kannetta, tuomioistuin arvioi kulut itse. Se ottaa huomioon haastehakemuksen vaatiman työn, saatavan suuruuden ja välttämättömät kulut, ja oikeusministeriö antaa tarkemmat määräykset (21 luvun 8 c §). Kulut jäävät silloin pieniksi.  

Kuluvaatimus ajoissa ja eriteltynä

Kulukorvausta ei saa, jos sitä ei vaadi. Vaatimus on tehtävä ennen käsittelyn päättymistä, ja siinä on eriteltävä kulujen määrä ja niiden perusteet (21 luvun 14 §:n 1 momentti). Tuomioistuin ratkaisee kulut samalla kun se ratkaisee asian (14 §:n 2 momentti), joten myöhästynyttä vaatimusta ei käytännössä voida enää ratkaista.

Hyvässä kuluvaatimuksessa näkyvät:

• toimenpiteet päivämäärineen ja niihin käytetty aika
• tuntihinta ja palkkion kokonaismäärä
• muut kulut, kuten oikeudenkäyntimaksu ja todistajien kulut, eriteltyinä
• tieto siitä, sisältävätkö summat arvonlisäveron
• oma työsi ja ansionmenetyksesi erikseen, jos vaadit niitä.

Vaadi samalla korkoa. Kulukorvaukselle on vaadittaessa määrättävä viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomitsemispäivästä (21 luvun 8 §:n 2 momentti). Jos korvaus maksetaan kuukauden kuluessa sen tuomitsemispäivästä, viivästyskorkoa ei kerry.  

Muutoksenhaku kasvattaa kuluja

Jos haluat valittaa käräjäoikeuden ratkaisusta, sinun on ilmoitettava tyytymättömyyttä viimeistään seitsemäntenä päivänä ratkaisun antamisesta (oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 5 §). Valitusaika on 30 päivää ratkaisun antamisesta (25 luvun 12 §). Hovioikeus käsittelee valituksen vain, jos se myöntää jatkokäsittelyluvan, myös silloin kun valitus koskee pelkkiä kuluja (25 a luvun 5 §).

Hovioikeudessa kulut ratkaistaan sen mukaan, mitä muutoksenhaussa tapahtui ja kuka voitti tai hävisi muutoksenhaun (21 luvun 16 §). Valittaessa tulee siis uusi oikeudenkäyntimaksu, uusi asianajolasku ja uusi riski vastapuolen kuluista. Jos häviät hovioikeudessa, voit joutua maksamaan molempien oikeusasteiden kulut.  

Oikeusturvavakuutus ja oikeusapu

Oikeusturvavakuutus on usein osa koti- tai yritysvakuutusta. Se voi korvata omia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja vakuutusehtojen mukaan. Tavallisesti korvauksesta vähennetään omavastuu, ja korvaukselle on enimmäismäärä. Vastapuolelle tuomittuja kuluja vakuutus ei yleensä korvaa. Ilmoita riidasta vakuutusyhtiölle mahdollisimman varhain ja selvitä oikeusturvaedun saamisen edellytykset ennen merkittävien asianajokulujen syntymistä. Vakuutusehdot ratkaisevat, mitä kuluja korvataan. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, korvaako oikeusturvavakuutus riitasi kulut.

Oikeusapu on valtion tukea vähävaraiselle. Sitä ei anneta, jos sinulla on asian kattava oikeusturvavakuutus. Tuomioistuin voi kuitenkin myöntää oikeusapua siltä osin kuin kulut ylittävät vakuutuksen enimmäiskorvauksen, ja korvauksettomaan oikeusapuun oikeutettu voi saada oikeusapua myös vakuutuksen omavastuuseen (oikeusapulain 3 b §). Oikeusapu kattaa avustajan työn yleensä enintään 80 tunnilta. Pienten riita-asioiden menettelyssä avustaja voidaan myöntää vain, jos hakijan oikeusturva sitä erityisestä syystä edellyttää (oikeusapulain 6 §:n 2 momentin 2 kohta). Tällöin oikeusapu kattaa avustajan työn enintään kahdeksalta tunnilta. Tuomioistuin voi kuitenkin päättää oikeusavun jatkamisesta säädetyn enimmäistuntimäärän täytyttyä (oikeusapulain 5 §:n 2 momentti).

Oikeusapu ei vapauta vastapuolen kulujen maksamisesta. Jos häviät, joudut maksamaan vastapuolen kulut, vaikka saisit itse oikeusapua (oikeusapulain 4 §). Jos taas vastapuolellasi on oikeusapu ja sinä häviät, maksat valtiolle sen, mitä valtio maksoi vastapuolesi avustajalle, siltä osin kuin olisit joutunut korvaamaan kulut vastapuolelle. Korko alkaa kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona tuomioistuimen päätös oli saatavissasi (oikeusapulain 22 §).  

Mitä asiakirjoja kannattaa koota?

• toimeksiantosopimus ja kustannusarvio
• asianajajan eritellyt laskut
• vakuutuskirja, vakuutusehdot ja vakuutusyhtiön korvauspäätös
• kirjalliset sovintotarjoukset ja vastaukset niihin
• kuitit oikeudenkäyntimaksusta, todistajien kuluista ja muista kuluista
• muistiinpanot omasta työstäsi ja ansionmenetyksestäsi, jos aiot vaatia niitä.  

Toimi tässä järjestyksessä

1. Tarkista oikeusturvavakuutus heti, kun riita syntyy, ja tee ilmoitus vakuutusyhtiölle.
2. Sovi asianajajan kanssa palkkioperusteesta ja pyydä kirjallinen kustannusarvio.
3. Laske kuluriski huomioimalla oma lasku, vastapuolen todennäköiset kulut ja oikeudenkäyntimaksu sekä arvioimalla paras ja huonoin mahdollinen lopputulos.
4. Esitä vaatimuksesi vastapuolelle ennen kanteen nostamista ja varaa hänelle mahdollisuus ratkaista asia ilman oikeudenkäyntiä. Säilytä kirjallinen näyttö yhteydenotosta.
5. Harkitse kirjallista sovintotarjousta ja säilytä se.
6. Esitä eritelty kuluvaatimus korkoineen ennen käsittelyn päättymistä.
7. Arvioi ennen valitusta, kasvattaako muutoksenhaku riskiä enemmän kuin voitettavissa on.  

Mitä juristi tekee?

Juristi arvioi ennen kannetta, kannattaako riitaa viedä oikeuteen, ja laskee kuluriskin euroina eri lopputuloksilla. Hän selvittää oikeusturvavakuutuksen korvattavuuden mahdollisimman varhain ja auttaa tarvittaessa oikeusturvaedun hakemisessa. Hän selvittää myös mahdollisuuden saada oikeusapua. Hän laatii vaatimuskirjeen ja sovintotarjouksen niin, että ne voidaan myöhemmin näyttää tuomioistuimelle. Oikeudenkäynnissä hän tekee eritellyn kuluvaatimuksen ajoissa, kiistää vastapuolen ylimitoitetun laskun ja vetoaa tarvittaessa osittaiseen voittoon tai kohtuuttomuuteen. Ennen valitusta hän arvioi jatkokäsittelyluvan mahdollisuudet ja uuden kuluriskin.  

Usein kysyttyä

Voinko hoitaa riidan ilman asianajajaa?

Voit. Asianosainen saa ajaa omaa asiaansa itse. Silloin sinulla ei ole asianajolaskua, ja voittaessasi voit vaatia korvausta omasta työstäsi ja välittömästä menetyksestäsi, kuten ansionmenetyksestä (21 luvun 8 §:n 1 momentti). Erittele aika huolella, koska erittelemätön oma työ arvioidaan helposti alas. Hävitessäsi joudut yleensä silti maksamaan vastapuolen asianajokulut. Jos hoidat riidan itse, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Pitääkö minun maksaa asianajajalleni, vaikka voitin ja vastapuoli ei maksa?

Yleensä kyllä. Oma laskusi perustuu sopimukseesi asianajajan kanssa, ja vastapuolelle tuomittu korvaus on sinun saatavasi vastapuolelta. Jos vastapuoli ei maksa vapaaehtoisesti, voit hakea tuomiolle täytäntöönpanoa ulosotosta. Jos vastapuoli on varaton, korvaus voi jäädä saamatta, vaikka voitit.

Voiko hävinnyt välttyä kuluilta kokonaan?

Joskus. Tuomioistuin voi jättää kulut kummankin vastattaviksi esimerkiksi, jos asia oli oikeudellisesti epäselvä tai lopputulos johtui seikasta, jota hävinnyt ei voinut tietää (21 luvun 4 §:n 2 momentti ja 8 a §). Kohtuuttomuuden vuoksi kuluja alennetaan, mutta ne poistuvat harvoin kokonaan. Pelkkä huono taloudellinen tilanne ei ole yksin riittänyt (KKO 2008:55, rikosasian kuluratkaisu ennen 1.5.2023 voimaan tullutta lainmuutosta).

Voiko asianajaja joutua itse maksamaan kuluja?

Poikkeuksellisesti kyllä. Edustaja, asiamies tai avustaja, joka on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin tai velvollisuuden vastaisella menettelyllä kuluja, voidaan kuulemisen jälkeen velvoittaa korvaamaan ne yhdessä asianosaisen kanssa (21 luvun 6 §).

Jos meitä on useampi samalla puolella, kuka maksaa?

Jos useampi asianosainen on vastuussa samoista kuluista, he vastaavat niistä yhteisvastuullisesti. Vastapuoli voi siis periä koko summan keneltä tahansa heistä. Kulut, jotka koskevat vain yhden asianosaisen osaa asiasta tai jotka hän on aiheuttanut velvollisuuden vastaisesti, hän maksaa yksin (21 luvun 9 §). Tuomioistuin määrää vaadittaessa, miten kulut jaetaan teidän kesken (21 luvun 11 §).

Korvataanko vaatimuskirjeen kulut, jos riita ratkeaa ennen oikeudenkäyntiä?

Oikeudenkäymiskaaren kulusäännöt koskevat oikeudenkäyntiä. Jos asia ratkeaa ennen oikeudenkäyntiä, vaatimuskirjeestä aiheutuneiden kulujen korvaaminen riippuu mahdollisesta sopimuksesta tai muusta korvausperusteesta. Jos asia myöhemmin viedään tuomioistuimeen, ennen kanteen nostamista tehty työ, kuten vaatimuskirjeen laatiminen, voi tulla korvattavaksi oikeudenkäynnin valmistelukuluna. Korvattavuus edellyttää, että toimenpide on ollut tarpeellinen ja kustannuksiltaan kohtuullinen (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 § ja 8 §:n 1 momentti). Kuluttajariitalautakunnassa kumpikin vastaa lähtökohtaisesti omista kuluistaan (laki kuluttajariitalautakunnasta 19 §).