» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuusta. Vuonna 1938 rakennetun asuintalon kellarikerroksessa oli osakkeenomistajan hallinnassa oleva lämminvarasto, jossa oli kosteusvaurioita. Beile P vaati kanteessaan, että asunto-osakeyhtiö velvoitetaan korjaamaan alemman kellarikerroksen lämminvarastossa olevat rakenteista johtuvat kosteusvauriot sekä estämään niiden uusiutuminen. Asunto-osakeyhtiön mukaan vahinkojen korjaaminen kuului osakkaalle eikä asunto-osakeyhtiölle.
Käräjäoikeus hylkäsi kanteen. Käräjäoikeus totesi, että tilaa oli mahdollista hyödyntää lämminvarastona yhtiöjärjestyksen edellyttämällä tavalla kosteudesta huolimatta ja tila vastasi vuoden 1938 rakennustasoa. Hovioikeus kuitenkin velvoitti asunto-osakeyhtiön korjaamaan tilaa siten, että sitä voitiin käyttää käyttötarkoituksensa mukaisesti lämminvarastona. Hovioikeus kuitenkin velvoitti Beile P:n maksamaan asunto-osakeyhtiölle puolet korjauskustannuksista, kuitenkin enintään 10 000.Hovioikeus totesi, että kosteusongelma oli huomatta ja sitä oli varastotilan yhtiöjärjestyksen mukaisen käytön takaamiseksi vähennettävä.
Korkein oikeus kuitenkin päätyi kumoamaan hovioikeuden tuomion ja hylkäsi Beile P:n kanteen sekä vapautti Asunto-osakeyhtiön kaikesta hovioikeuden tuomitsemasta suoritusvelvollisuudesta. Korkein oikeus totesi, että kantaja ei ole näyttänyt kosteusvaurioiden johtuneen asunto-osakeyhtiön vastuulla olevasta seikasta. Kosteusvauriot ovat mitä todennäköisimmin aiheutuneet väärästä pinnoitteesta, joka on lisätty rakenteisiin jonkun muun kuin asunto-osakeyhtiön toimesta. Beile P ei myöskään osoittanut, että kosteushaitta olisi lisääntynyt jostakin muusta asunto-osakeyhtiön vastuulla olevasta syystä tai tällaisen syyn myötävaikuttaneen haitan nykyiseen laajuuteen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa