» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa Asunto-osakeyhtiö oli havainnut rakennusvirheen ja esittänyt siihen perustuvan vaatimuksensa vasta sen jälkeen, kun urakoitsijana toiminut osakeyhtiö oli asetettu selvitystilaan ja julkisen haasteen määräpäivä oli kulunut umpeen. Koska asunto-osakeyhtiö ei ollut osoittanut urakoitsijan edustajan ennen määräpäivää tienneen rakennusvirheestä, asunto-osakeyhtiön saatava oli lakannut.
Lain mukaan tuntemattomaksi jäänyt velka lakkaa julkisessa haasteessa mainitun määräpäivän päätyttyä. Velkaa pidetään tunnettuna, jos velka on mainittu hakemuksessa tai velkojan tekemässä ilmoituksessa taikka jos velkoja osoittaa, että velallinen, velallisen kuolinpesän osakas tai velallisen lakimääräinen edustaja taikka se, joka on lain nojalla henkilökohtaisesti vastuussa velallisen veloista tai joka on määrätty selvittämään tai hoitamaan velallisen omaisuutta, on tiennyt velasta ennen määräajan umpeutumista.
Urakoitsija oli asetettu selvitystilaan ja selvitysmenettelyyn liittyvä julkinen haaste velkojille oli annettu pian tämän jälkeen. Julkisesta haasteesta tai paikalle tulo päivästä ei ollut annettu tietoa asunto-osakeyhtiöille. Asunto-osakeyhtiön edustaja oli puhelimitse yhteydessä tämän jälkeen urakoitsijaan ja kertonut viemärin tukkeutumisesta ja reklamoinut siitä kirjallisesti myöhemmin. Asunto-osakeyhtiö lopulta korjasi itse virheet, joista aiheutui kustannuksia. Myöhemmin asunto-yhtiön mukaan koko piha-alueen maarakennustyöt oli tehty hyvän rakennustavan vastaisesti.
Asunto-osakeyhtiö vaati urakoitsijaa suorittamaan asunto-osakeyhtiölle rakennusvirheiden johdosta hinnanalennuksena. Käräjäoikeus katsoi, etteivät asunto-osakeyhtiön vaatimukset olleet vanhentuneet. Näin ollen käräjäoikeus velvoitti urakoitsijan suorittamaan asunto-osakeyhtiölle hinnanalennuksena vaaditut määrät. Käräjäoikeus totesi, että urakoitsija tiesi, että 10 vuotta kestävä vastuu asunto-osakeyhtiölle oli edelleen voimassa. Näin ollen vastuun osalta asunto-osakeyhtiötä ei voitu pitää tuntemattomana velkojana. Myöskin hovioikeus pysytti käräjäoikeuden ratkaisun.
Korkein oikeus kuitenkin päätyi kumoamaan hovioikeuden tuomion. Asunto-osakeyhtiön kanne hylättiin ja urakoitsija vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta. Korkein oikeus katsoi, että asunto-osakeyhtiön saatava on julkisesta haasteesta annetun lain nojalla lakannut. Korkein oikeus totesi perusteluissaan, että tapauksessa olevat virheet piha-alueen ja viemärikaivon rakennustöissä olivat ilmenneet vasta yli kuuden vuoden kuluttua kohteen vastaanottotarkastuksessa. Ei voida siispä perustellusti päätyä katsomaan, että todetut virheellisyydet olisivat olleet selvitysmiehen tiedossa jo ennen julkisen haasteen määräpäivää. Näin ollen ei voida, myöskään katsoa, että selvitysmies olisi ollut ennen määräpäivää tietoinen asunto-osakeyhtiön kanteessa tarkoitetusta rakennusvirheiden korjausvelvoitteesta ja kanteen mukaisista hinnanalennusvaatimuksiin perustuvista saamisista.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa