Minilex - Lakipuhelin

Rikoslaki ja salakatselu

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Oikeus yksityiselämän suojaan on perustuslaillinen oikeus. Tätä oikeutta suojataan monilla rikosoikeudellisilla säännöksillä. Salakatselu, jolla tarkoitetaan oikeudetonta teknisellä laitteella tapahtuvaa katselua tai kuvaamista, on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko.

Salakatselusta tuomitaan se, joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä, taikka julkisrauhan piiriin kuuluvassa yleisöltä suljetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten. Myös salakatselun yritys on rangaistava.

Rangaistava rikos voi tapahtua teknisellä laitteella. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi kiikarit, kamerat ja videokamerat. Paljain silmin tehty tarkkailu ei täytä salakatselurikoksen tunnusmerkistöä.

Kotirauhan piirin suoja, käymälät, pukuhuoneet ja muut vastaavat tilat

Salakatseluun syyllistyy se, joka oikeudettomasti kuvaa kotirauhan piirissä olevaa henkilöä. Kotirauha merkitsee fyysistä turvallisuutta sekä suojaa ulkopuoliselta häiriöltä ja tarkkailulta. Yksityishenkilön ei tarvitse sietää tahtomattaan ulkopuolisten läheisyyttä, häirintää, katselua tai kuuntelua. Laissa kotirauhan piiriin on määritelty kuuluvaksi asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.

Suoja ei ulotu milloinkaan yleisille paikoille, kuten kaduille tai kauppoihin, pankkeihin tai muihin vastaaviin paikkoihin, joihin yleisöllä on vapaa pääsy.

Suojan piiriin kuuluvat myös intiimit tilat, kuten pukuhuoneet ja käymälät. Tällaisissa paikoissa harjoitetaan intiimejä, yksityisyyteen kuuluvia toimia. Muita vastaavia paikkoja ovat esimerkiksi suihkutilat, saunat ja tavaratalojen sovituskopit. Kyseisiin paikkoihin ei saa asentaa teknistä valvontaa ilman kohdehenkilöiden nimenomaista suostumusta.

Julkisrauhan piirin suoja

Salakatselua koskeva kriminalisointi kattaa myös julkisrauhan piiriin kuuluvat, yleisöltä suljetut alueet. Julkisrauhan piirillä viitataan virastoihin, liikehuoneistoihin, tuotantolaitoksiin, toimistoihin, kokoustiloihin ja muihin vastaaviin paikkoihin. Paikan on oltava yleisöltä suljettu, jotta kyse voi olla kielletystä salakatselusta. Näin voi olla esimerkiksi viraston työntekijän henkilökohtaisen työhuoneen osalta. Suojasääntelyn piiriin kuuluvat myös kyseisten rakennusten aidatut piha-alueet. Edellytyksenä on, että piha-alue on selkeästi yleisöltä suljettu, esimerkiksi lukollisin portein tai kieltokyltein.

Sääntelyn tarkoituksena on suojata yksityisyyttä tilanteissa ja paikoissa, jotka mielletään yksityiselämään kuuluvaksi tai arkaluonteisiksi. Siten esimerkiksi erilaisten järjestöjen kokoukset ja yksityiset tilaisuudet, jotka eivät ole yleisölle avoimia, kuuluvat salakatselulta suojaavan sääntelyn piiriin. Käytännön esimerkkinä voidaan mainita myös oleskelu sairaalassa, jonka voidaan katsoa kuuluvan arkaluonteisena ja yksityiselämään kuuluvana yksityisyyden suojan piiriin.

Julkisrauhan piiriin kuuluvalla, yleisöltä suljetulla alueella, tapahtuva salakatselu on rangaistava ainoastaan, jos teko loukkaa alueella oleskelevan henkilön yksityisyyttä.

Milloin salakatselu ei ole rangaistavaa?

Salakatselu on rangaistava teko ainoastaan silloin, kun teko on oikeudeton. Suostumus yleensä poistaa teolta oikeudettomuuden. Jos henkilö antaa siihen luvan, häntä saa kuvata, esimerkiksi kotonaan. Kahdenvälisten keskustelun videokuvaaminenkaan salaa ei yleensä ole kiellettyä, sillä tällainen tallentaminen harvoin loukkaa toisen yksityisyyttä. Toisaalta, tällaisen videotallenteen näyttäminen muilla ilman kuvatun suostumusta voi täyttää toisen rikoksen, kuten yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen, tunnusmerkistön.

Laissa on lisäksi säädetty erityistilanteita, joissa kielletty salakatselu ei ole rangaistavaa. Esimerkiksi poliisilla on oikeus tekniseen katseluun kotirauhan piiriin kuuluvalla alueella, kun kyse on törkeiden rikosten tutkinnasta.

Rangaistusseuraamus

Salakatselusta voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistuksen enimmäispituus on yksi vuosi, joka voidaan tuomita ehdollisena tai ehdottomana. Salakatselu on asianomistajarikos, mikä tarkoittaa sitä, ettei syyttäjä voi nostaa teosta syytettä, jos rikoksen uhri ei ole esittänyt syyttämispyyntöä. Syyttämispyynnön voi esittää rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä tai esitutkinnassa poliisille. Jos kuitenkin erittäin tärkeä yleinen etu vaatii, syyttäjä voi nostaa syytteen riippumatta rikoksen uhrin tahdosta.

Rangaistusseuraamuksen lisäksi rikoksentekijä voidaan tuomita menettämään rikoksentekoväline valtiolle ja korvaamaan aiheuttamansa vahinko rikoksen uhreille.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

  • Salakatseluun voi syyllistyä ainoastaan teknisin laittein tapahtuvalla kuvaamisella tai tallentamisella
  • Salakatselurikoksen käsitteleminen tuomioistuimessa edellyttää usein rikoksen uhrin tekemää syyttämispyyntöä

Varoitukset

  • Talon omistaja syyllistyy salakatseluun, mikäli ei kerro tai muuten esimerkiksi selkein varoituskyltein ilmaise sitä, että talossa on tallentava kameravalvonta

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]