Minilex - Lakipuhelin

Rikoslaki ja kotirauhan rikkominen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kotirauha tarkoittaa fyysistä turvallisuutta sekä suojaa ulkopuoliselta häirinnältä ja tarkkailulta. Kotirauhan piiri on suojattu erityisin, rikosoikeudellisin säännöksin. Kotirauhan suojasta nauttivat ne henkilöt, joilla on asumisoikeus asuntoon tai huoneistoon, pysyvästi tai tilapäisesti. Talossa vierailevat eivät kuitenkaan saa kotirauhan suojaa.

Kotirauhan rikkomisesta tuomitaan se, joka oikeudettomasti tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan tai rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla.

Tekomuodot

Kotirauhan rikkomiseen voi syyllistä monella tavalla. Ensinnäkin kotirauhan rikkomiseen voi syyllistyä se, joka luvattomasti tunkeutuu kotirauhan suojaamalla alueelle. Tunkeutuminen voi olla esimerkiksi aidan yli kiipeämistä, oven murtaminen tai selkeän kieltomerkin noudattamatta jättäminen. Myös sanallisen kiellon noudattamatta jättäminen voi merkitä tunkeutumista kotirauhan suojaamalle alueelle. Koska kotirauhan rikkomisesta rangaistaan ainoastaan tahallisena tekona, tulee lähestymiskiellon olla selkeästi ilmaistu.

Salaa meneminen merkitsee kotirauhan piiriin menemistä siten, ettei se ole kenenkään kotirauhan suojaa nauttivan tiedossa. Tekijä välttää huomatuksi tulemista. Koska rangaistavuus edellyttää teolta tahallisuutta, kotirauhan piiriin menijän on miellettävä varsin todennäköiseksi, että kotirauhan suojasta nauttiva vastustaa tämän tunkeutumista. Kyse voi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa salaa kotirauhan piiriin tunkeutuva henkilö on jo aiemmin käsketty poistua paikalta. Harhauttaminen tekomuotona tarkoittaa puolestaan sitä, että kotirauhan rikkoja on esiintynyt henkilönä, jolla on oikeus päästä paikkaan. Kyseessä voi olla esimerkiksi tilanne, jossa henkilö pääsee kotirauhan piiriin väittämällä vartijalle, että hänellä on omistajan myöntämä lupa oleskella asunnossa.

Kotirauhaa voi rikkoa myös jäämällä tai kätkeytymällä kotirauhan piiriin kuuluvalle alueelle oikeudettomasti. Yleensä kyse on siitä, että henkilö jättää noudattamatta kotirauhan suojasta nauttivan antamaa poistumiskäskyä. Poistumiskäskyn voi antaa kuka tahansa kotirauhan suojaa nauttiva huoneiston asukas muista asukkaista riippumatta. Toisaalta, jos kyse on selkeästi ilkivaltaisesta poistumiskäskystä vastoin muiden asukkaiden tahtoa, poistumiskäskyä ei yleensä tarvitse noudattaa, jos muut asukkaat sallivat vierailun jatkumisen.

Kotirauhaa voi rikkoa myös meluamalla. Meluhaitoissa voi kyse olla esimerkiksi ulkoa asuntoon suuntautuvasta melusta tai kerrostalon asukkaan kovaäänisestä musiikin kuuntelusta, joka häiritsee seinänaapureita tai kotiväkeä. Myös luvallisesti asunnossa oleskeleva vieras voi syyllistyä tekoon, jos tämä kieltäytyy vähentämästä metelöintiä. Häiritsevän metelöinnin tulee olla tahallista, jotta kyse voi olla rangaistavasta kotirauhan rikkomisesta. Juhliminen ja kovaääninen musiikin kuuntelu kerrostalossa on rangaistavaa vain, jos häiriköivä henkilö mieltää naapureiden häiriintymisen varsin todennäköiseksi. Huomioitavaa kuitenkin on, että meluhaittojen aiheuttamisen rangaistavuus riippuu olennaisesti muista oikeussäännöksistä ja hyväksyttävästä tavasta: esimerkiksi melua aiheuttava katujen kunnossapito ja asuntojen remontit päiväsaikaan eivät ole rangaistavia kotirauhan rikkomisena.

Kotirauhan rikkomiseen voi syyllistyä myös esineitä heittelemällä tai muuten häiritsemällä. Tavallisin tekomuoto on ikkunoiden hajottaminen, esimerkiksi kivittämällä. Muuta häirintää voi olla esimerkiksi pitkäaikainen tai toistuva tärinän tai hajuhaittojen aiheuttaminen kerrostaloasunnossa.

Oikeudettomuus edellytyksenä

Vain oikeudeton kotirauhan rikkominen on rangaistavaa. Laissa on säännelty erityisiä tilanteita, joissa kotirauhan piiriin tunkeutumista ei ole pidettävä rangaistavana kotirauhan rikkomisena. Esimerkiksi poliisilla voi olla oikeus suorittaa asunnossa kotietsintä asunnonhaltijan vastustelusta huolimatta ja ulosottomiehellä on oikeus tehdä ulosotto toisen asunnossa. Myös vuokranantajalla voi olla oikeus päästä asuntoon vuokralaisen antamatta siihen lupaa, esimerkiksi välttämättömän remontin tekemiseksi vahingon syntymisen estämiseksi. Niin sanotussa pakkotilassa muutoin kotirauhan rikkomisena rangaistava teko voi myös jäädä rankaisematta.

Asunnossa luvallisesti oleskelevat eivät riko kotirauhan suojaa. Jos vierailijat kuitenkin jättävät noudattamatta selkeää kotirauhan suojasta nauttivan poistumiskäskyä, voivat he syyllistyä kotirauhan rikkomiseen. Jos poistumiskäskyä ei noudateta, syntyy asunnon haltijalle hätävarjeluoikeus kotirauhansa suojaamiseksi. Myös poliisi voi poistaa henkilön kotirauhan piiriin kuuluvalta alueelta, jos kotirauhaa on rikottu ja kotirauhan suojasta nauttiva sitä pyytää.

Henkilö voidaan poistaa kotoaankin, jos hän häiritsee perheenjäsentensä kotirauhaa ja on perusteltua syytä epäillä, että häirintä toistuu. Tällöin taustalla lienee yleensä vakavampia perheensisäisiä ongelmia, jolloin myös perheen sisäisen lähestymiskiellon hakeminen voi tulla kysymykseen. Poliisilla on toimivalta pitää henkilöä säilössä enintään 12 tunnin ajan, jos paikalta poistamisen ei katsota estävän häiriön jatkumista.

Kuinka määritellään kotirauhan piiri?

Kotirauhan piiri kattaa ne alueet, joilla kotirauhan suoja on voimassa. Kotirauha merkitsee fyysistä turvallisuutta sekä suojaa ulkopuoliselta häiriöltä ja tarkkailulta. Yksityishenkilön ei tarvitse sietää tahtomattaan ulkopuolisten läheisyyttä, häirintää, katselua tai kuuntelua.

Laissa kotirauhan piiriin on määritelty kuuluvaksi asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.

Kotirauhan suojamaa aluetta ei voi omatoimisesti ja muita sitovasti laajentaa laissa määrättyä suuremmaksi, esimerkiksi asettamalla ”pääsy kielletty”-kylttejä.

Rangaistusseuraamus

Kotirauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkorangaistukseen tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdollisena tai ehdottomana. Usein toistuvan kotirauhan rikkomisen vuoksi joudutaan hakemaan myös lähestymiskieltoa.

Vinkit

- Kotirauhan suojaan liittyy usein myös lähestymiskielto. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös perheen sisäisenä lähestymiskieltona asunnossa asuvalle

- Viestintärauhasta ja salakatselusta ja -kuuntelusta säädetään erikseen

Varoitukset

- Häiriköivä henkilö voidaan poistaa myös omaa kotoaan

- Jos paikalta poistaminen ei ole riittävä keino estää häiriköinnin jatkumista, poliisi voi ottaa häiriköivän henkilön säilöön 12 tunnin ajaksi

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa