- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Yksityishenkilöiden kunniaa suojataan rikosoikeudellisilla säännöksillä. Perättömän väitteen toisesta esittänyt voi syyllistyä kunnianloukkaukseen. Kunnialla tarkoitetaan kaikille ihmisille kuuluvaa arvonantoa ja arvostusta. Säännöksillä suojataan yksityishenkilöitä häpäisemiseltä ja niiltä vahingoilta, joita kunnianloukkauksesta aiheutuu.
Kunnianloukkausta koskeva sääntely suojaa ainoastaan yksityishenkilöitä, joten esimerkiksi yhdistys ei voi olla kunnianloukkausrikoksen asianomistajana. Toisaalta, tällöin kunnianloukkaus voi kohdistua tosiasiassa yhdistyksen jäseniin tai sen hallitukseen.
Kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten halventaa toista. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
Perätön väite
Kunnianloukkauksessa kyse on aina perättömän väitteen tai vihjauksen esittämisestä toisesta henkilöstä. Tällaisen väitteen todenmukaisuus on jälkikäteen tarkistettavissa. Kyseessä voi olla esimerkiksi väite syyllistymisestä rikokseen tai muuhun tekoon, joka voi aiheuttaa kohteelle vahinkoa tai halveksuntaa. Esimerkiksi väite urheilijan syyllistymisestä dopingrikkomukseen tai tuomarin epärehellisyydestä virkatoimessaan voi olla tällainen väite.
Usein kyse on siitä, että tiedotusvälineissä on vihjattu tai annettu ymmärtää toisen syyllistyneen rikokseen tai muuhun halveksittavaan tekoon. Väitteillä on oltava riittävät perusteet. Väitteen esittäjä joutuu esittämään näyttöä väitteidensä totuudellisuuden tueksi. Toisaalta kunnianloukkauksesta rangaistaan vain tahallisena tekona, joten jos väitteiden esittämiseen on ollut vahvoja perusteita ja todennäköisiä syitä pitää totena, herjaustahallisuus puuttuu. Se, kuinka vahvoja perusteita väitteiden totuudellisuudesta tulee esittää, riippuu aina väitteen laadusta ja mahdollisuudesta tietojen tarkastamiseen.
Kunnianloukkauksena pidetään myös muuta halventamista. Tällöin kyse ei ole perättömästä väitteestä, vaan muulla tavalla tehdystä toisen loukkaamisesta. Arkikielessä voidaan käyttää ilmaisua ”solvaus”. Kyseeseen voivat tulla loukkaavien mielipiteiden esittäminen, kuten esimerkiksi mielisairaaksi tai natsiksi solvaaminen. Koska kunnianloukkauksesta rangaistaan vain tahallisena tekona, on solvaajan oltava tietoinen lausuman loukkaavasta luonteesta. Oikeuskäytännössä ”huorittelua” on pidetty tässä tarkoitettuna halventamisena.
Vahingon, kärsimyksen tai halveksunnan vaara
Jotta kyse olisi rangaistavasta kunnianloukkauksesta, väitteen julkistamisen on oltava omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Tosiasiallisen vahingon syntymistä ei edellytetä. Vahinko voi ilmetä esimerkiksi taloudellisena elinkeinonharjoittajan vähentyneen myynnin seurauksena tai luottamustehtävän menettämisenä. Halveksunta ilmenee usein ihmissuhteiden katkeamisena ja muuna haittana sosiaalisessa elämässä. Arviointia halveksunnan aiheutumisesta perättömän väitteen johdosta arvioidaan objektiivisesti väitteen luonteen perusteella.
Kuolleen henkilön kunnian loukkaaminen
Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka häpäisee vainajan muiston. Vainajan muiston häpäiseminen voi herättää mielipahaa vainajan lähipiirissä. Teko on rangaistava, jos vainajan väitetään perättömästi syyllistyneen halventaviin tekoihin, kuten vakaviin rikoksiin. Edellytyksenä rangaistavuudelle on, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen. Kyseeseen voivat tulla siten esimerkiksi vainajan leskeksi jäänyt puoliso tai lapset.
Poikkeuksia rangaistavuudesta
Jos loukattu henkilöpiiri on hyvin laaja, yksittäisiä ryhmään kuuluvia henkilöitä ei voida katsoa loukatun. Esimerkiksi väitteessä ”kaikki poliisit ovat sikoja”, väite ei kohdistu kehenkään tiettyyn henkilöön.
Laissa on myös säädetty tilanteita, joissa rangaistavan kunnianloukkauksen täyttymisen kynnys on korkeampi. Kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Kyse on julkisesta toiminnasta, jonka toimintaa on lupa arvostella, myös kärjekkäästi. Poliitikkojen on sopeuduttava sietämään kärjekkäämpää kritiikkiä kuin tavallisten ihmisten. Arvostelun ja kritiikin tulee kuitenkin koskea poliitikkoa hänen poliittisessa roolissaan, ei hänen yksityiselämänsä asioita. Perättömien tietojen esittämiseen ei kuitenkaan kukaan ole velvollinen alistumaan.
Lisäksi kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Asian tulee olla yleisesti kiinnostava, esimerkiksi sen ajankohtaisuuden ja julkisuudessa olemisen vuoksi. Hyväksyttävyysarviointi tulee tehdä aina tapauskohtaisesti.
Rikoksen luonne ja rangaistusseuraamus
Kunnianloukkaus on asianomistajarikos, mikä tarkoittaa, ettei syyttäjä voi ajaa syytettä, jos asianomistaja eli rikoksen uhri, ei ole tehnyt asiassa syyttämispyyntöä. Syyttämispyynnön voi tehdä esimerkiksi rikosilmoituksen yhteydessä tai esitutkinnassa poliisille. Kuitenkin, jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista, valtakunnansyyttäjä voi antaa määräyksen syytteen nostamisesta, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen.
Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkorangaistukseen. Myös vahingonkorvausten tuomitseminen on mahdollista, jos teosta on aiheutunut vahinkoa.
Yhteenveto
- Rikoslaki suojaa yksityishenkilöiden kunniaa.
- Perättömän väitteen toisesta esittänyt voi syyllistyä kunnianloukkaukseen.
- Usein kyse on siitä, että antaa ymmärtää toisen syyllistyneen rikokseen tai muuhun halveksittavaan tekoon.
- Kunnianloukkauksesta rangaistaan vain tahallisena tekona.
- Väitteen julkistamisen on oltava omiaan aiheuttamaan aiheuttamaan toiselle kärsimystä tai harmia.
- Myös kuolleen henkilön kunniaa voi loukata, tällöin on oleellista väitteen aiheuttama kärsimys vainajan läheiselle.
- Poliitikon tulee sietää kärjekkäämpää kritiikkiä kuin muiden.
Summary in English
- Protecting the honour of a private person.
- One can be guilty defamation if they present an invalid statement of another.
- Often it is that one implies that another has committed a crime or another despicable act.
- Punishable only if the act is deliberate.
- Publishing the statement is as such subject to causing harm or suffering to the offended person.
- One can also violate the reputation of the deceased, in such situations it is essential whether a loved one has suffered from the claim.
- Politicians are to tolerate more trenchant criticism than others.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Mitä kunnianloukkaus tarkoittaa?
Kunnianloukkaus tarkoittaa perättömän väitteen esittämistä toisesta ihmisestä. Kunnia tarkoittaa kaikille ihmisille kuuluvaa arvonantoa ja arvostusta.
2. Voiko kunnianloukkaus kohdentua yritykseen?
Kunnianloukkausta koskeva rikoslain säätenly koskee ainoastaan luonnollisia henkilöitä eli ihmisiä. Näin ollen esimerkiksi yritys tai yhdistys ei voi olla kunnianloukkauksen asianomistajana.
3. Voiko oikean tiedon esittäminen täyttää kunnianloukkauksen määritelmän?
Oikean tiedon esittäminen toisesta ei ole rikoslain tarkoittama kunnianloukkaus. Kunnianloukkauksen tunnusmerkistön täyttymistä selvitettäessä tulee ensin selvittää onko tieto väärä tai valheellinen.
4. Onko kunnianloukkaus asianomistajarikos?
Kyllä. Syyte kunnianloukkauksesta nostetaan yleensä vain, jos kunnianloukkauksen uhri sitä vaatii.
5. Voiko kuolleen henkilön kunniaa loukata?
Kyllä voi. Kuolleen henkilön kunniaa loukatessa oleellista on, aiheuttaako perätön väite kärsimystä vainajan läheiselle.
Aiheesta muualla
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Kunnianloukkauksessa on kyse perättömän väitteen tai vihjauksen esittämisestä
- Julkisen sanan neuvosto (JSN) antaa joukkotiedotusvälineille eettisiä ohjeita ja suosituksia uutisointiin liittyen
Varoitukset
- Tiedon esittäjällä on näyttövelvollisuus väitteidensä totuudellisuudesta
- Yksityiselämää loukkaavan tiedon esittämisestä säädetään erikseen. Tällöin kyse on totuudenmukaisten, loukkaavien tietojen esittämisestä
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa