Minilex - Lakipuhelin

Rikoslaki ja kunnianloukkaus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Yksityishenkilöiden kunniaa suojataan rikosoikeudellisilla säännöksillä. Perättömän väitteen toisesta esittänyt voi syyllistä kunnianloukkaukseen. Kunnialla tarkoitetaan kaikille ihmisille kuuluvaa arvonantoa ja arvostusta. Säännöksillä suojataan yksityishenkilöitä häpäisemiseltä ja niiltä vahingoilta, joita kunnianloukkauksesta aiheutuu.

Kunnianloukkausta koskeva sääntely suojaa ainoastaan yksityishenkilöitä, joten esimerkiksi yhdistys ei voi olla kunnianloukkausrikoksen asianomistajana. Toisaalta, tällöin kunnianloukkaus voi kohdista tosiasiassa yhdistyksen jäseniin tai hallitukseen.

Kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten halventaa toista. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

Perätön väite

Kunnianloukkauksessa kyse on aina perättömän väitteen tai vihjauksen esittämisestä toisesta henkilöstä. Tällaisen väitteen totuudellisuus on jälkikäteen tarkistettavissa. Kyseessä voi olla esimerkiksi väite syyllistymisestä rikokseen tai muuhun tekoon, joka voi aiheuttaa kohteelle vahinkoa tai halveksuntaa. Esimerkiksi väite urheilijan syyllistymisestä dopingrikkomukseen tai tuomarin epärehellisyydestä virkatoimessaan voi olla tällainen väite.

Usein kyse on siitä, että tiedotusvälineissä on vihjattu tai annettu ymmärtää toisen syyllistyneen rikokseen tai muuhun halveksittavaan tekoon. Väitteillä on oltava riittävät perusteet. Väitteen esittäjä joutuu esittämään näyttöä väitteidensä totuudellisuuden tueksi. Toisaalta kunnianloukkauksesta rangaistaan vain tahallisena tekona, joten jos väitteiden esittämiseen on ollut vahvoja perusteita ja todennäköisiä syitä pitää totena, herjaustahallisuus puuttuu. Se, kuinka vahvoja perusteita väitteiden totuudellisuudesta tulee esittää, riippuu aina väitteen laadusta ja mahdollisuudesta tietojen tarkastamiseen.

Kunnianloukkauksena pidetään myös muuta halventamista. Tällöin kyse ei ole perättömästä väitteestä, vaan muulla tavalla tehdystä toisen loukkaamisesta. Arkikielessä voidaan käyttää ilmaisua ”solvaus”. Kyseeseen voivat tulla loukkaavien mielipiteiden esittäminen, kuten esimerkiksi mielisairaaksi tai natsiksi solvaaminen. Koska kunnianloukkauksesta rangaistaan vain tahallisena tekona, on solvaajan oltava tietoinen lausuman loukkaavasta luonteesta. Oikeuskäytännössä ”huorittelua” on pidetty tässä tarkoitettuna halventamisena.

Vahingon, kärsimyksen tai halveksunnan vaara

Jotta kyse olisi rangaistavasta kunnianloukkauksesta, väitteen julkistamisen on oltava omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Tosiasiallisen vahingon syntymistä ei edellytetä. Vahinko voi ilmetä esimerkiksi taloudellisena elinkeinonharjoittajan vähentyneen myynnin seurauksena tai luottamustehtävän menettämisenä. Halveksunta ilmenee usein ihmissuhteiden katkeamisena ja muuna haittana sosiaalisessa elämässä. Arviointia halveksunnan aiheutumisesta perättömän väitteen johdosta arvioidaan objektiivisesti väitteen luonteen perusteella.

Kuolleen henkilön kunnian loukkaaminen

Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka häpäisee vainajan muiston. Vainajan muiston häpäiseminen voi herättää mielipahaa vainajan lähipiirissä. Teko on rangaistava, jos vainajan väitetään perättömästi syyllistyneen halventaviin tekoihin, kuten vakaviin rikoksiin. Edellytyksenä rangaistavuudelle on, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen. Kyseeseen voivat tulla siten esimerkiksi vainajan leskeksi jäänyt puoliso tai lapset.

Poikkeuksia rangaistavuudesta

Jos loukattu henkilöpiiri on hyvin laaja, yksittäisiä ryhmään kuuluvia henkilöitä ei voida katsoa loukatun. Esimerkiksi väitteessä ”kaikki poliisit ovat sikoja”, väite ei kohdistu kehenkään tiettyyn henkilöön.

Laissa on myös säädetty tilanteita, joissa rangaistavan kunnianloukkauksen täyttymisen kynnys on korkeampi. Kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Kyse on julkisesta toiminnasta, jonka toimintaa on lupa arvostella, myös kärjekkäästi. Poliitikkojen on sopeuduttava sietämään kärjekkäämpää kritiikkiä kuin tavallisten ihmisten. Arvostelun ja kritiikin tulee kuitenkin koskea poliitikkoa hänen poliittisessa roolissaan, ei hänen yksityiselämänsä asioita. Perättömien tietojen esittämiseen ei kuitenkaan kukaan ole velvollinen alistumaan.

Lisäksi kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Asian tulee olla yleisesti kiinnostava, esimerkiksi sen ajankohtaisuuden ja julkisuudessa olemisen vuoksi. Hyväksyttävyysarviointi tulee tehdä aina tapauskohtaisesti.

Rikoksen luonne ja rangaistusseuraamus

Kunnianloukkaus on asianomistajarikos, mikä tarkoittaa, ettei syyttäjä voi ajaa syytettä, jos asianomistaja eli rikoksen uhri, ei ole tehnyt asiassa syyttämispyyntöä. Syyttämispyynnön voi tehdä esimerkiksi rikosilmoituksen yhteydessä tai esitutkinnassa poliisille. Kuitenkin, jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista, valtakunnansyyttäjä voi antaa määräyksen syytteen nostamisesta, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen.

Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkorangaistukseen. Myös vahingonkorvausten tuomitseminen on mahdollista, jos teosta on aiheutunut vahinkoa.

 

Vinkit

- Kunnianloukkauksessa on kyse perättömän väitteen tai vihjauksen esittämisestä

- Julkisen sanan neuvosto (JSN) antaa joukkotiedotusvälineille eettisiä ohjeita ja suosituksia uutisointiin liittyen

Varoitukset

- Tiedon esittäjällä on näyttövelvollisuus väitteidensä totuudellisuudesta

- Yksityiselämää loukkaavan tiedon esittämisestä säädetään erikseen. Tällöin kyse on totuudenmukaisten, loukkaavien tietojen esittämisestä

 

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa