Minilex - Lakipuhelin

Mitä tarkoittaa konkurssipesän julkisselvitys?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Pääsääntöisesti konkurssipesän pesänselvitys tapahtuu yksityisesti pesänhoitajan ja velkojien johdolla. Julkisselvityksessä tämä yksityinen pesänselvitys korvautuu viranomaistoimintoisella selvityksellä. Julkisselvitys on siis vaihtoehto konkurssimenettelyn jatkamiselle silloin, kun konkurssia ei voida enää jatkaa tavanomaisessa menettelyssä.

 

Konkurssi ei kuitenkaan voi milloinkaan alkaa Suomessa julkisselvityksellä. Mitään rajoituksia ei kuitenkaan konkurssilaissa aseteta sille, että julkisselvitykseen siirryttäisiin heti konkurssiin asettamisen jälkeen. Julkisselvitys nähdään kuitenkin konkurssin raukeamisen vaihtoehtona, mikä puoltaa osaltaan sitä, että julkisselvitykseen siirryttäisiin vasta myöhemmin kuin heti konkurssin asettamisen jälkeen. Päätökseen, jolla konkurssi on määrätty jatkumaan julkisselvityksenä, ei saa hakea muutosta.

 

Julkisselvityksessä pesänhoitajan virkaa toimittaa konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä. Julkisselvityksessä suurin poikkeus normaaliin konkurssimenettelyyn on se, että päätösvalta siirtyy pesänhoitajalta ja velkojilta kokonaisuudessaan julkisselvittäjälle. 

 

Julkisselvityksessä konkurssipesän hallinnon hoitaminen siirtyy julkisselvittäjälle, jonka konkurssiasiamies määrää. Konkurssiasiamies on viranomainen, jonka tehtäviin kuuluu valvoa konkurssipesien hoitamisen lainmukaisuutta ja hyvän pesänhoitotavan noudattamista. Julkisselvitys voi tapahtua täysimittaisesti, jolloin konkurssiasiamies tekee esityksen tuomioistuimelle tähän menettelyyn siirtymiseksi. Täysimittainen selvitys tarkoittaa lopputilitykseen asti etenevää konkurssipesän selvittämistä. Julkisselvitys voi olla myös rajoitettua eli käsittää vain yksittäiset pesänselvityksen toiminnot, jolloin se perustuu pelkästään sopimukseen. Pesänhoitaja ja konkurssiasiamies voivat sopia, että jotkin konkurssipesään liittyvät toimenpiteet tehdään konkurssiasiamiehen nimeämän henkilön toimesta.

 

Julkisselvitys on siis valtion viranomaisjohtoinen menettely, kuten edellä on mainittu. Julkisselvityksen taustalla on jokin velalliseen kohdistuva lisäselvitystarve tai muu erityinen syy. Suurimmassa osassa tapauksista julkisselvitykseen päädytään, jos velalliseen kohdistuu jokin rikosepäily tai siviilikanne, joka johtaa siihen, että lisäselvityksiä tulee tehdä velallisen osalta. 

 

Kuten tavanomainen konkurssimenettely, myös julkisselvitys päättyy konkurssilain mukaiseen lopputilitykseen. Julkisselvitys voi päättyä kuitenkin toisellakin tavalla. Jos katsotaan, että konkurssipesässä on riittävästi varoja, ja on muutenkin perusteltua, voidaan konkurssimenettely palauttaa velkojien hallintoon. Tällöin konkurssipesälle määrätään jälleen pesänhoitaja, ja konkurssi jatkuu alkuperäisessä menettelyssä. Käytännössä Suomen oikeuskäytännössä konkurssimenettelyn palauttaminen on kuitenkin suhteellisen harvinaista, ja yleensä julkisselvityksen vieminen loppuun asti lopputilitykseen, on yleisempää ja tarkoituksenmukaisempaa.

 

Lisää tietoa esimerkiksi julkisselvityksestä ja julkisselvitykseen siirtymisestä voi kysyä Minilexin lakipuhelimen välityksellä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa