- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen esityksestä päättää, että konkurssi jatkuu julkisselvityksenä, jos sitä voidaan pitää perusteltuna esimerkiksi pesän varojen vähäisyyden taikka velalliseen tai konkurssipesään kohdistuvien selvitystarpeiden tai muun erityisen syyn vuoksi. Pesänhoitajan määräys sekä velkojien päätösvalta konkurssissa lakkaavat heti, kun päätös julkisselvitykseen siirtymisestä on tehty. Julkisselvitys ei ole erityisen tavanomainen menettelytapa Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2014 kaikista konkurssimenettelyistä ainoastaan noin 12 prosenttia oli julkisselvityksiä. On hyvä ymmärtää taustaa tälle, sillä julkisselvitykseen siirtyminen yleensä edellyttää jotakin suurempaa syytä. Käytännön mukaan julkisselvityksen taustalla on jokin siviilikanne, kuten vahingonkorvausvaatimus taikka rikosepäily, jolloin valtiolla on syytä tehdä erityisiä lisäselvityksiä konkurssipesän suhteen. Suurin osa rikosepäilyn aiheuttamista julkisselvitystarpeista johtuu muun muassa törkeän velallisen epärehellisyyden tai törkeän petoksen rikostunnusmerkistöjen aiheuttamista rikosepäilyistä.
Konkurssiasiamies määrää henkilön hoitamaan konkurssipesän hallintoa, sekä käyttämään päätösvaltaa julkisselvityksessä. Tällainen henkilö on pesänhoitajan kelpoisuuden täyttävä henkilö, joka on yleensä asianajaja. Tällaista konkurssiasiamiehen määräämää henkilöä kutsutaan julkisselvittäjäksi. Julkisselvittäjäksi useimmiten määrätään pesänhoitaja, jolla on riittävän hyvä ja laaja asiantuntemus kulloinkin kyseessä olevasta konkurssipesästä sekä konkurssilainsäädännöstä yleisesti. Tämä siis tarkoittaa käytännössä sitä, että on hyvin yleistä, että julkisselvittäjäksi määrätään pesänhoitaja, joka on jo hoitanut konkurssipesää aiemmin. Kun tämä julkisselvittäjä on määrätty, konkurssipesään kuuluva omaisuus on luovutettava tämän haltuun.
Julkisselvittäjästä on soveltuvin osin voimassa, mitä laissa säädetään pesänhoitajasta. Lähtökohtaisesti julkisselvittäjän tehtävät ovat siis samat, kuin pesänhoitajalla, minkä vuoksi on hyvä tutustua ensisijaisesti konkurssilain määrittämiin pesänhoitajan tehtäviin. Jos konkurssipesän varat ilmeisesti riittävät jako-osuuksien maksamiseen velkojille, julkisselvittäjä voi määrätä saatavien valvonnasta niin kuin laissa säädetään. Julkisselvittäjän on sitten täytettävä pesänhoitajalle kuuluva selontekovelvollisuus konkurssiasiamiehen määräämällä tavalla.
Julkisselvityksestä aiheutuvat konkurssimenettelyn kustannukset maksetaan valtion varoista siltä osin kuin konkurssipesän varat eivät riitä niihin. Tästä korvauksesta päättää konkurssiasiamies. On kuitenkin pidettävä mielessä, että julkisselvityspesä tai konkurssiasiamies eivät ole vastuussa kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet ennen konkurssipesän määräämistä julkisselvitykseen. Näin ollen valtion vastuulle aiheutuvat kustannukset koostuvat ainoastaan julkisselvitysmenettelyn aikana syntyneistä kustannuksista.
Jos julkisselvityksessä kuitenkin havaitaan, että konkurssipesän varat riittävät konkurssimenettelyn kustannuksiin ja konkurssipesän hallinnon palauttaminen on muuten perusteltua, tuomioistuimen on konkurssiasiamiehen tai velkojan esityksestä määrättävä konkurssipesään pesänhoitaja ja päätettävä konkurssipesän palauttamisesta velkojien hallintoon. Konkurssiasiamiehen on toimitettava esityksensä pesänhoitajan määräämiseksi ja konkurssipesän palauttamiseksi velkojien hallintoon velalliselle ja suurimmille velkojille. Tämä on siis yksi kahdesta tavasta, jolla julkisselvitys voidaan saada päätettyä. Toinen tapa on konkurssilain määrittämä lopputilitys, jota sovelletaan samoilla tavoin sekä konkurssipesän lopputilitykseen, että julkisselvityksen lopputilitykseen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa