Minilex - Lakipuhelin

Julkisselvitys konkurssissa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Suomen konkurssilain mukaan julkisselvitys on menettely, joka aloitetaan vasta, jos konkurssimenettelyä ei voida enää jatkaa konkurssipesän osalta normaalissa menettelyssä. Konkurssi ei voi siis milloinkaan alkaa julkisselvityksellä. Julkisselvitys on toisin sanoen vaihtoehtoinen menettely varsinaisen konkurssin raukeamiselle. Kun niin sanottu yksityinen pesänselvitys, eli normaali konkurssimenettely korvataan julkisselvityksellä, tarkoittaa se sitä, että konkurssia jatketaan valtiollisella sekä viranomaistoimintoisella selvityksellä. Tuomioistuin voi päättää konkurssiasiamiehen esityksestä, että konkurssi jatkuu julkisselvityksenä. Julkisselvitys voidaan määrätä, jos sitä voidaan pitää perusteltuna pesän varojen vähäisyyden vuoksi, velalliseen tai konkurssipesään kohdistuvien selvitystarpeiden takia tai muun erityisen syyn vuoksi. Julkisselvitys voidaan määrätä, vaikka velkoja ottaisi konkurssimenettelyn kustannukset vastattavikseen joko osittain tai kokonaisuudessaan. Konkurssiasiamiehen esittäessä julkisselvitykseen siirtymistä tuomioistuimen on varattava pesänhoitajalle sekä harkintansa mukaan velalliselle ja suurimmille velkojille tilaisuus tulla kuulluksi.

 

Kun päätös julkisselvitykseen siirtymisestä on tehty, pesänhoitajan määräys ja velkojien päätösvalta konkurssissa lakkaavat. Tämä on julkisselvityksen aloittamisen keskeisin oikeusvaikutus. Muulla tavoin julkisselvitys ei kuitenkaan vaikuta velkojien asemaan velkojina. Julkisselvityksessä olevan konkurssipesän hallintoa hoitaa ja päätösvaltaa käyttää konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä, jonka haltuun konkurssipesään kuuluva omaisuus on luovutettava. Julkisselvittäjän on oltava pesänhoitajan kelpoisuuden täyttävä henkilö. Useimmissa tapauksissa julkisselvittäjäksi määrätään sama pesänhoitaja, joka on hoitanut konkurssipesää. Konkurssiasiamies voi kuitenkin määrätä myös uuden henkilön julkisselvittäjäksi. Tärkeintä julkisselvittäjän määräämisessä on kuitenkin se, että julkisselvittäjällä on tarpeeksi hyvä ja laaja tuntemus itse konkurssipesästä sekä konkurssilainsäädännöstä. Konkurssiasiamies voi peruuttaa julkisselvittäjälle antamansa määräyksen, jos siihen on syytä.

 

Julkisselvityksestä aiheutuvat konkurssimenettelyn kustannukset maksetaan valtion varoista siltä osin kuin konkurssipesän varat eivät riitä niihin. Korvauksesta päättää konkurssiasiamies. Valtio ei kuitenkaan vastaa niistä kustannuksista, jotka ovat syntyneet niistä konkurssipesän menettelyistä, jotka on suoritettu ennen julkisselvityksen aloittamista. Kun julkisselvitys päätetään, julkisselvittäjän on tehtävä konkurssipesän lopputilitys samalla tavalla kuin pesänjakajan olisi se tehtävä. Lopputilitys tulee toimittaa velalliselle. Velkojille lopputilitys toimitetaan vain, jos konkurssipesän varat riittävät jako-osuuksien maksamiseen.

 

Jos julkisselvityksessä havaitaan, että konkurssipesän varat riittävätkin konkurssimenettelyn kustannuksiin, tuomioistuimen tulee konkurssiasiamiehen tai velkojan esityksestä määrätä konkurssipesään pesänhoitaja ja päätettävä konkurssipesän palauttamisesta velkojien hallintoon. Hallinnon palauttaminen velkojille tulee olla muutoinkin perusteltua, jotta se voidaan tehdä. Perustelu syy voisi olla esimerkiksi se, että pesään kuuluvan omaisuuden realisoinnin vaihtoehtoisten toteuttamistapojen valinta vaikuttaisi olennaisesti velkojien jako-osuuteen. Suomessa kuitenkin konkurssipesän hallinnon palauttaminen on verrattain harvinaista, ja yleensä onkin tarkoituksenmukaisempaa viedä konkurssi loppuun julkisselvitysmenettelyssä.

 

Lisätietoja esimerkiksi julkisselvitykseen siirtymisen edellytyksistä, velallisen oikeuksista julkisselvityksen aikana tai muista julkisselvitykseen liittyvistä asioista kannattaa kysyä Minilexin lakipuhelimen välityksellä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa