Minilex - Lakipuhelin

Konkurssimenettelyn vaiheet

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Konkurssimenettely alkaa hakemuksella lainvoimaiseen foorumiin, yleensä yrityksen tai henkilön kotipaikkakunnan käräjäoikeuteen. Hakemuksen voi tehdä joko velallinen tai velkoja. Tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin, jos hänen kykynsä vastata veloistaan on muuten kuin tilapäisesti mennyt. Samalla tuomioistuin määrää pesänhoitajan selvittämään konkurssipesän varat ja hoitamaan sen hallintoa yhdessä pesän velkojien kanssa. Kun velallinen asetetaan konkurssiin, hän menettää määräysvaltansa konkurssipesän omaisuuteen. Yksinkertaisuudessaan konkurssi on maksukyvyttömyysmenettely, jossa koko velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssipesästä realisoidut varat käytetään velkojen suorittamiseen.

 

Tuomioistuimen tehdessä päätöksen konkurssiin asettamisesta, siitä julkaistaan kuulutus Virallisessa lehdessä ja konkurssista tehdään merkintä oikeusministeriön konkurssirekisteriin, kaupparekisteriin ja luottotietorekistereihin.

 

Konkurssimenettelyn seuraavassa vaiheessa tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja selvittää konkurssipesän velkojien saatavat, realisoi pesän omaisuuden ja jakaa pesän varat tuomioistuimen vahvistaman jakoluettelon mukaisesti. Pesänhoitajaksi tuomioistuin yleensä määrää asianajajan, jolla on tarpeeksi hyvä ja laaja asiantuntemus konkurssilainsäädännöstä. Vaikka pesänhoitajalla on laaja päätösvalta konkurssipesässä, on velkojilla silti ylin päätösvalta niiden asioiden osalta, jotka eivät kuulu konkurssilain nojalla pesänhoitajan vastuulle.

 

Konkurssimenettely päättyy pesänhoitajan laatimaan ja velkojien hyväksymään lopputilitykseen. Konkurssimenettely voi päättyä myös sovintoon, jos neljä viidesosaa kaikista pesän velkojista kannattaa sitä.

 

Kun tilanne on sellainen, etteivät konkurssipesän varat riitä kattamaan konkurssimenettelystä aiheutuneita kustannuksia, tai kun velkojien jako-osuudet jäävät hyvin pieniksi, tuomioistuin tekee päätöksen konkurssin raukeamisesta. Tällöin pesässä mahdollisesti jäljellä olevat varat siirtyvät ulosottomiehelle, joka jakaa ne velkojille. 

 

Vaihtoehtona konkurssin raukeamiselle voi olla myös julkisselvitys, jona tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen esityksestä määrätä konkurssin jatkumaan. Julkisselvitykseen siirtyminen on mahdollista myös silloin, kun velallisen konkurssia edeltävään toimintaan tai konkurssipesän toimintaan liittyy selvitystarpeita tai kun julkisselvitysmenettelylle on jokin muu erityinen syy. Jos konkurssimenettely on syytä siirtää julkisselvitykseen, pesänhoitajan määräys lakkaa, ja pesänhoitajan tehtäviä jatkaa konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä. Julkisselvitys on valtion varoilla tapahtuva menettely. Julkisselvityksen taustalla oleva selvitystarve tai muu erityinen syy voi olla esimerkiksi siviilikanne taikka rikosepäily. 

 

Lisäksi on hyvä tietää, että konkurssi on mahdollista myös peruuttaa, jolloin käytännössä konkurssi päättyy alkuunsa. Konkurssi voi peruuntua konkurssia hakeneen velkojan sekä velallisen yhteishakemuksesta. Tuomioistuimen on ilmoitettava peruuntumispäätöksestä velalliselle sekä sille velkojalle, joka on tehnyt konkurssihakemuksen, tai velkojalle jota on asiassa kuultu, sekä lisäksi konkurssipesää hoitavalle pesänhoitajalle. Yleisen käytännön mukaan päätös konkurssin peruuntumisesta annetaan 2-6 kuukauden aikana konkurssin alkamisesta eli konkurssimenettely ei välttämättä ole ehtinyt vielä pitkälle tässä vaiheessa.

 

Lisätietoja konkurssista saa esimerkiksi lakimieheltä ja Minilexin lakipuhelimeen soittamalla.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa