Minilex - Lakipuhelin

Julkisselvitykseen siirtyminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Julkisselvityksessä on kyse yksityisen pesänselvityksen eli konkurssin korvaamisesta viranomaisvetoisella selvityksellä. Tuomioistuin päättää konkurssiasiamiehen esityksestä julkisselvitykseen siirtymisestä. Konkurssi ei voi siis koskaan alkaa julkisselvityksellä.

Lain mukaan konkurssimenettely voi jatkua julkisselvityksenä, jos se on perusteltua pesän varojen vähäisyyden vuoksi tai velalliseen tai konkurssipesään kohdistuvien selvitystarpeiden tai muun erityisen syyn vuoksi. Tyypillisesti julkisselvitys tulee kysymykseen vaihtoehtona konkurssin raukeamiselle eli konkurssin päättymiselle sen vuoksi, etteivät pesän varat riittäisi edes itse konkurssimenettelyn jatkamiseen tai velkojille kertyvät jako-osuudet jäisivät todella vähäisiksi. Toinen esimerkki tilanteesta, jossa julkisselvitys saattaa tulla kyseeseen, on tilanne, jossa pesässä on riittävästi varoja menettelyn jatkamiseen, mutta on tarpeen selvittää velallisen tai pesän hallinnon toimia. Edellä mainittujen tilanteiden lisäksi julkisselvitys voi tulla kyseeseen monissa muissakin tapauksissa, ja usein yhden lain perusteen toteutuminen ei yksin riitä julkisselvityksen aloittamiseen. Toisaalta julkisselvitykseen siirtymistä ei estä se, että joku velkojista ottaa konkurssimenettelyn kustannukset vastattavikseen.

On pidettävä mielessä, että vastuu julkisselvityksen erityisestä valvonnasta kuuluu konkurssiasiamiehelle. Lisäksi lähtökohtaisesti julkisselvitys on konkurssiasiamiehen varoilla suoritettava konkurssimenettely. Näin ollen varsinaisena päävastuun haltijana julkisselvityksessä on konkurssiasiamies. 

Julkisselvitykseen siirtyminen merkitsee käytännössä, että pesänhoitajan määräys ja velkojien päätösvalta konkurssissa lakkaavat. Toisin sanoen keskeisin niin sanottu oikeusvaikutus julkisselvityksen aloittamisella on konkurssihallinnon päättyminen. Päätösvaltaa käyttää ja pesän hallintoa hoitaa tämän jälkeen konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä. Yleensä tällaiseksi konkurssiasiamiehen määräämäksi julkisselvittäjäksi asetetaan yleensä pesänhoitaja, jolla on paras ja mahdollisimman ajantasaisin tieto konkurssipesän tilanteesta, sekä konkurssilainsäädännöstä muutenkin.

Julkisselvitysten osuus kaikista konkurssimenettelyistä on edelleen Suomessa suhteellisen pieni. Esimerkiksi vuonna 2014 kaikista konkursseista vain noin 12 prosenttia siirrettiin julkisselvitykseen. 

Taustana julkisselvitykselle on siis se, että pesän omat varat eivät enää riitä konkurssimenettelyyn, jolloin sitä jatketaan valtion varoilla. Valtion puolesta maksetaan myös julkisselvittäjän palkkio sekä muut välittömät ja tarpeelliset kustannukset, jotka tälle aiheutuvat. 

Keskeisimmät tavoitteet sille, että konkurssipesä siirretään julkisselvitykseen ovat moninaiset. Julkisselvitysten avulla pyritään torjumaan talousrikollisuutta sekä harmaata taloutta, ja lisäksi näillä pyritään ennaltaehkäisevän vaikutuksen aikaansaamiseksi. Syynä tähän on muun muassa se, että oikeuskäytännössä, useissa eri tuomioistuinasteissa, on tullut vastaan tilanteita, joissa konkurssi on aiheutunut tietystä rikoksesta. Esimerkiksi talousrikosten osalta rikosnimikkeet törkeä velallisen epärehellisyys, sekä törkeä petos ovat, rikoslain tunnusmerkistöjä, jotka valitettavan usein liittyvät konkurssitilanteisiin.

Julkisselvitykseen siirtymisen taustalla onkin suurimmassa osassa tapauksissa kyse tietystä selvitystarpeesta, joka liittyy konkurssivelalliseen. Näihin tapauksiin melkein poikkeuksetta liittyy myös jokin edellä mainittu rikosepäily taikka muu vahingonkorvausperuste. 

Julkisselvitykseen siirtymiselle on olemassa useita muitakin mahdollisia perusteita, kuten esimerkiksi ympäristöoikeudelliset ongelmat. Näin ollen on hyvä pitää mielessä, että julkisselvitykseen siirtyminen ei aina ole täysin konkurssilainsäädännöllinen asia, vaan perusteita voi löytyä muistakin Suomen laeista. Tästä huolimatta kuitenkin on melko tavanomaista, että julkisselvitykseen siirtymisen taustalla on ainakin kaksi, ellei useampikin peruste. Julkisselvitykseen siirtymisestä, taikka sen tarpeesta voi kysyä lisää esimerkiksi lähettämällä tiedusteluja Minilexiin.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa