Minilex - Lakipuhelin

Konkurssimenettelyn raukeaminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Konkurssin raukeamisesta säännellään konkurssilaissa. Vaikka raukeaminen viekin konkurssin päätökseen, on kuitenkin muitakin mahdollisuuksia pääasiassa velkojilla saada saatavansa velalliselta, vaikka konkurssipesässä ei enää olisikaan varoja.

 

Tuomioistuin määrää konkurssin raukeamaan, jos 1) konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kustannusten suorittamiseen eikä kukaan velkojista ota vastatakseen kustannuksista tai 2) konkurssin jatkamista ei pidetä tarkoituksenmukaisena sen vuoksi, että velkojille konkurssipesän varoista tuleva kertymä jäisi vähäiseksi. Kertymän vähäisyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa konkurssipesän varat ylittävät velat niin vähäisellä määrällä, ettei konkurssin jatkaminen ole tarkoituksenmukaista. Konkurssi ei kuitenkaan raukea, jos sitä jatketaan julkisselvityksenä. Konkurssimenettelyä voidaan jatkaa julkisselvityksenä, jos siihen havaitaan olevan tarvetta velalliseen kohdistuvan lisäselvitystarpeen taikka muun erityisen syyn vuoksi. Normaalisti esityksen konkurssin raukeamisesta tekee pesänhoitaja suurimpia velkojia kuultuaan, mutta esityksen voi tehdä myös velkoja, velallinen tai konkurssiasiamies.

 

Jos konkurssimenettely etenee siten, että pitkälti kaikki konkurssipesän varat menisivät täytäntöönpanokustannuksiin, ei voida konkurssin jatkamista pitää tarkoituksenmukaisena. Jos konkurssi kuitenkin määrätään raukeamaan, eikä konkurssimenettelyä ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista jatkaa julkisselvityksenä, voivat velkojat turvautua esimerkiksi ulosottomenettelyyn saataviensa turvaamiseksi. Ulosottomenettelyä ei tässä osiossa käydä läpi. 

 

Konkurssin raukeaminen varojen vähäisyyden perusteella estyy, jos jokin velkojista ottaa vastatakseen konkurssimenettelyn kustannuksista ilmoittamalla siitä pesänhoitajalle. Erityinen tilanne velkojan osalta tällaisessa tapauksessa on se, että velkoja ei ole velvollinen ottamaan kaikkia kustannuksia vastattavakseen, vaan hän voi rajoittaa sitoumustaan tällaisissa tapauksissa. Konkurssimenettelyn kustannuksia ovat oikeudenkäyntimaksut, pesänhoitajan palkkio sekä pesän selvityksestä ja hoidosta aiheutuvat muut kustannukset. Pesänhoitaja tai velkoja voi kuitenkin saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi, voidaanko velkojan sitoumus vastata kustannuksista hyväksyä.

 

On kuitenkin kaksi poikkeustapausta, joissa konkurssin raukeamispäätöksen sijaan, voidaan tehdä päätös konkurssin jatkamisesta. Jos siis konkurssipesä on vähävarainen, voidaan konkurssia jatkaa ensinnäkin, jos velkojilla ei ole sellaista pesän omaisuuden arvoa vastaavaa ulosottoperustetta, minkä vuoksi pesän likvidejä varoja jouduttaisiin luovuttamaan velalliselle. Toinen poikkeustapaus koskee sitä, että konkurssin jatkamiselle on syynä se, että velallisen toiminnan erityinen selvitystarve taikka rikos- tai takaisinsaantivastuu toteutuisi. Tämä jälkimmäinen poikkeustapaus koskee juuri nimenomaisesti julkisselvitysmenettelyä. 

 

Pesänhoitajan on viipymättä ilmoitettava konkurssin raukeamisesta sille viranomaiselle ja rekisterinpitäjälle, jolle pesänhoitaja on alun alkaenkin ilmoittanut konkurssin alkamisesta. 

 

Jos raukeavaan konkurssipesään jää vähäisiä varoja, ja konkurssi nimenomaisesti määrätään raukeamaan, luovutetaan nämä varat ulosottomiehelle, joka jakaa ne velkojille. Päätös konkurssin raukeamisesta tehdään yleisen käytännön mukaan 2-6 kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa