Minilex - Lakipuhelin

Konkurssipesän julkisselvityksen tyyppitilanteet

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Konkurssimenettely voi edetä tilanteeseen, jossa ainoa varteenotettava ratkaisu olisi konkurssin raukeaminen. Vaihtoehtona raukeamiselle on kuitenkin konkurssimenettelyn jatkaminen julkisselvityksenä. Konkurssi voi raueta, jos konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kustannusten suorittamiseen eikä kukaan velkojista ota kustannuksista vastatakseen tai jos velkojille konkurssipesän varoista tuleva kertymä jäisi niin vähäiseksi, ettei konkurssin jatkamista voitaisi sen vuoksi pitää tarkoituksenmukaisena. Tuomioistuin voi kuitenkin raukeamisen sijaan määrätä konkurssiasiamiehen esityksestä, ja ainoastaan konkurssiasiamiehen esityksestä, konkurssin jatkumaan julkisselvityksenä. Silloin, kun konkurssi olisi raukeamassa varojen puutteeseen, päätöksenteko julkisselvitykseen siirtymisestä on konkurssilain perusteluiden mukaan delegoitu konkurssiasiamiehelle. Tuomioistuimella ei näin ollen ole viran puolesta velvollisuutta harkita, onko perusteita jatkaa konkurssia julkisselvityksenä, vaan julkisselvityksen taustalla tulee olla aina konkurssiasiamiehen esitys.

 

Julkisselvitys voi tulla kyseeseen silloinkin, kun konkurssi voisi pesässä olevien varojen määrän puolesta jatkua normaalimenettelynä, mutta on olemassa jokin erityinen tarve selvittää velallisen tai pesän hallinnon toimia.  Tällainen erityinen selvitystarve voi olla, jos velallinen olisi siirtänyt konkurssivarallisuutta velkojien ulottumattomiin tai pesänhoitajaa tai konkurssipesän hallintoa olisi syytä epäillä väärinkäytöksistä. Muita esimerkkejä havainnollistamisen tueksi voisi olla jokin siviilikanne taikka rikosepäily. Jos esimerkiksi jokin velkoja on esittänyt vahingonkorvausvaatimuksen velallisen menettelystä konkurssipesässä, voivat lisäselvitykset olla tarpeen. Lisäksi julkisselvityksen perusteena voi olla epäily jostakin velallisen tekemästä rikoksesta. Yleisimpiä rikostunnusmerkistöjä, jotka johtavat julkisselvitysmenettelyyn ovat muun muassa törkeä velallisen epärehellisyys tai törkeä petos.

 

Julkisselvitykseen saatetaan tyypillisesti siirtyä myös tilanteessa, jossa pesänhoitaja on jostakin syystä osoittautunut kyvyttömäksi täyttämään tehtäviään. Syynä julkisselvitykseen siirtymiselle saattavat olla myös pesänhoitajan ja velkojien väliset erimielisyydet. Nämä erimielisyydet voivat olla joissakin konkurssipesissä niin merkittäviä, ettei konkurssihallinto ole enää toimintakykyinen. On toki myös mahdollista, että pesänhoitaja syyllistyy johonkin tiettyyn rikokseen, minkä vuoksi konkurssia jatketaan myös julkisselvityksenä.

 

Kun julkisselvitykseen siirtymisen perusteena on ollut muu kuin varojen vähäisyys, esimerkiksi edellä mainittu erityinen selvitystarve, tuomioistuimen tulee tutkia siirtymisen perusteen käsillä olo. Antaessaan esityksen julkisselvitykseen siirtymisestä konkurssiasiamiehen on annettava tuomioistuimelle selvitys siirtymisen perusteesta, minkä jälkeen tuomioistuin punnitsee esitetyn perusteen painavuutta ja vertaa sitä velkojien intresseihin. Jos velkojat vastustavat julkisselvitykseen siirtymistä, perusteiden julkisselvityksen tarpeellisuudesta on oltava erityisen painavia. Käytännössä kuitenkin on velkojienkin edun mukaista, että lisäselvityksiä suoritetaan julkisselvityksessä, jos näistä on herännyt varteenotettava epäily. Tätä kautta myös velkojat voivat vahvemmin turvata oikeutensa, ja riski siitä, että esimerkiksi rikoksen kautta velallinen peittää konkurssipesän varoja pienenee huomattavasti.

 

Muun muassa julkisselvityksestä, perusteista julkisselvitykseen siirtymiselle ja näiden perusteiden arvioinnista tai muusta konkurssiin liittyvästä voi kysyä lisätietoa esimerkiksi Minilexin lakipuhelimen kautta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa