Purkuoikeus ei ole voimassa tietyn määräajan, vaan niin kauan kuin purun edellytykset täyttyvät ja toimit ajoissa. Oikeuden voi menettää kolmella tavalla: ilmoitat virheestä tai purusta liian myöhään, jäät pitkäksi aikaa passiiviseksi vaatimuksen jälkeen tai tavaraa ei enää voi palauttaa olennaisesti muuttumattomana. Asunto-osakkeen ja kiinteistön kaupassa on lisäksi ehdottomat takarajat, ja kiinteistön purkukanne on nostettava kymmenen vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta. Rahavaatimukset, kuten palautettava kauppahinta, vanhentuvat vielä erikseen.

Purkuoikeudella ei ole yhtä voimassaoloaikaa

Purkuoikeus ei ala ostopäivästä eikä pääty tiettynä päivänä. Se syntyy, kun purun edellytykset täyttyvät, esimerkiksi kun korjaus epäonnistuu. Se säilyy, kun teet tarvittavat ilmoitukset ajoissa ja pidät asian vireillä. Siksi oikea kysymys on usein: mitä minun pitää tehdä, ettei oikeus mene?

Sovellettava laki ratkaisee, mitkä ajat koskevat sinua. Kun kuluttaja ostaa yritykseltä, sovelletaan kuluttajansuojalain 5 lukua, ja muissa irtaimen kaupoissa kauppalakia.

Lakien erot on koottu artikkeliin Miten KSL:n mukainen kaupan purku eroaa kauppalain mukaisesta? ja kaikki määräajat kauppatyypeittäin artikkeliin Kaupan purku aika.

Ensimmäinen tapa menettää oikeus: ilmoitus myöhässä

Virheestä on aina ilmoitettava myyjälle. Kuluttajankaupassa ilmoitus on tehtävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt se havaita, ja kahden kuukauden kuluessa havaitsemisesta tehty ilmoitus on aina ajoissa (kuluttajansuojalain 5 luvun 16 a §). Kauppalaissa virheilmoitus on tehtävä kohtuullisessa ajassa (kauppalain 32 §). Jos virheilmoitus myöhästyy, menetät oikeuden vedota virheeseen kokonaan, myös oikeuden purkaa kauppa.

Kauppalain mukaisessa kaupassa myös purkamisesta on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa. Aika lasketaan siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt se havaita, tai siitä, kun myyjän aika korjata virhe päättyi (kauppalain 39 §). Jos myyjä siis lupaa korjata, kello käy uudelleen, kun korjaus on epäonnistunut tai korjaukselle varattu aika on kulunut.

Kuluttajankaupassa virheen vuoksi tehtävälle purkuilmoitukselle ei ole laissa omaa määräaikaa. Jos tavara on kuitenkin luovutettu myöhässä, viivästyksen vuoksi purkamisesta on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa luovutuksesta (kuluttajansuojalain 5 luvun 11 §; kauppalaissa luovutuksesta tiedon saatuasi, 29 §). Purkua kannattaa vaatia heti, kun peruste on selvä.

Määräajat eivät estä vetoamasta virheeseen, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti (kuluttajansuojalain 5 luvun 16 a §, kauppalain 33 ja 39 §).

Toinen tapa menettää oikeus: pitkä passiivisuus

Kun olet vaatinut purkua ja myyjä ei suostu, et voi turvallisesti jäädä odottamaan vuosia. Korkeimman oikeuden ratkaisussa kiinteistön ostaja menetti purkuoikeutensa, koska nosti kanteen vasta yli neljä vuotta viimeisestä yhteydenotosta, vaikka kymmenen vuoden kanneaika ei ollut kulunut (KKO 2018:38). Ratkaisu koski kiinteistökauppaa ja maakaaren mukaista kanneaikaa, eikä siitä voida suoraan päätellä, milloin passiivisuus johtaisi purkuoikeuden menettämiseen irtaimen kaupassa. Se kuitenkin havainnollistaa, miksi purkuvaatimuksen esittämisen jälkeen ei kannata jäädä pitkäksi aikaa odottamaan. Jos olet jo esittänyt purkuvaatimuksen, voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko purkuoikeutesi yhä voimassa.

Kun myyjä kieltäytyy, vie asia eteenpäin. Kuluttaja voi pyytää apua kuluttajaneuvonnasta ja viedä riidan kuluttajariitalautakuntaan. Muuten riita ratkaistaan käräjäoikeudessa. Purkuvaatimuksen pätevyydestä ja passiivisuudesta kerrotaan artikkelissa Kaupan purkuvaatimus.

Kolmas tapa menettää oikeus: tavaraa ei voi palauttaa

Ostaja saa purkaa kaupan vain, jos hän voi palauttaa tavaran olennaisesti muuttumattomana ja vähentymättömänä (kauppalain 66 §). Sama sääntö koskee kuluttajankauppaa (kuluttajansuojalain 5 luvun 29 §). Purkuoikeus säilyy kuitenkin esimerkiksi silloin, kun tavara on huonontunut omien ominaisuuksiensa vuoksi, kun olet käyttänyt sitä tavalliseen tapaan ennen kuin huomasit tai sinun olisi pitänyt huomata virhe, tai kun korvaat myyjälle arvonalennuksen. Mitä pidempään käytät tavaraa virheen havaitsemisen jälkeen, sitä suurempi on riski.

Asunto- ja kiinteistökaupan ehdottomat takarajat

Asunto-osakkeen kaupassa virheestä ja vaatimuksista on ilmoitettava kahden vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta, jos myyjä ei ole elinkeinonharjoittaja (asuntokauppalain 6 luvun 14 §). Kiinteistön laatuvirheestä on ilmoitettava viiden vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta (maakaaren 2 luvun 25 §). Näitäkään rajoja ei sovelleta, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.

Kiinteistön kaupassa purkukanne on nostettava kymmenen vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta (maakaaren 2 luvun 34 §). Kyse on kanneajasta: sen jälkeen kauppaa ei voi purkaa, vaikka kaikki muu olisi tehty oikein. Kuten KKO 2018:38 osoittaa, oikeus voi mennä passiivisuuden vuoksi paljon aiemmin.

Myyjän purkuoikeus päättyy, kun ostaja maksaa

Myös myyjällä on purkuoikeus, jos ostaja ei maksa. Se on lyhytikäinen. Myyjän on ilmoitettava purusta ennen kuin ostaja maksaa, muuten oikeus menetetään (kauppalain 59 §). Kuluttajankaupassa myyjä ei saa purkaa kauppaa maksuviivästyksen vuoksi sen jälkeen, kun viivästynyt maksu on suoritettu (kuluttajansuojalain 5 luvun 26 §). Käytetyn asunnon kaupassa myyjä ei saa enää purkaa kauppaa maksuviivästyksen vuoksi, kun viivästynyt maksu korkoineen on suoritettu tai kun osakekirja tai muut asunnon omistus- tai hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat on luovutettu ostajalle taikka suostumus saannon kirjaamiseen on annettu (asuntokauppalain 6 luvun 24 §:n 3 ja 4 momentti).

Jos tavara on jo ostajan hallussa, irtaimen kaupan myyjä saa purkaa kaupan maksuviivästyksen vuoksi vain, jos hän on pidättänyt itselleen purkuoikeuden tai ostaja torjuu tavaran (kauppalain 54 §, kuluttajansuojalain 5 luvun 26 §). Myyjän oikeudesta kaupan purkuun kerrotaan artikkelissa Myyjän oikeus kaupan purkuun.

Rahavaatimukset vanhentuvat erikseen

Purkuoikeus ei ole velka, joten se ei vanhene velan tavoin. Purkuun liittyvät rahavaatimukset sen sijaan vanhentuvat. Hinnanalennus ja vahingonkorvaus vanhentuvat kolmessa vuodessa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt se havaita. Kaupan purkamiseen perustuvan kauppahinnan palautussaatavan vanhentumisen alkamisajankohta arvioidaan erikseen palautusvelvoitteen oikeudellisen perusteen ja erääntymisen perusteella. Vanhentumislain 7 §:ssä tarkoitettujen korvaus- ja hyvitysvelkojen vanhentuminen on lisäksi katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut laissa tarkoitetusta tapahtumasta. Sen katkaisee yksilöity maksuvaatimus myyjälle tai asian vieminen kuluttajariitalautakuntaan tai tuomioistuimeen (velan vanhentumisesta annetun lain 4, 7, 10 ja 11 §). Tästä kerrotaan tarkemmin artikkelissa Kaupan purkuoikeuden vanhentuminen.

Kolme esimerkkiä

Esimerkki 1: Ajoissa. Kuluttaja ostaa liikkeestä kahvinkeittimen. Se alkaa vuotaa kolmen viikon kuluttua, ja hän ilmoittaa siitä liikkeelle samalla viikolla. Liike vaihtaa keittimen, mutta uusi vuotaa samalla tavalla. Kuluttaja vaatii purkua heti sähköpostilla. Virheilmoitus on tehty ajoissa, ja purkuperuste syntyi, kun virhe ilmeni uudelleen (kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §).

Esimerkki 2: Liian pitkä odotus. Yksityinen ostaa toiselta käytetyn moottoripyörän toukokuussa ja huomaa kesäkuussa vaihteiston vian. Hän ilmoittaa viasta heti ja vaatii purkua, mutta myyjä ei vastaa. Ostaja ei tee mitään puoleentoista vuoteen. Kun hän ottaa asian uudelleen esille, myyjä voi väittää, että ostaja on passiivisuudellaan menettänyt oikeutensa purkuun. Turvallisinta olisi ollut uusia vaatimus kirjallisesti ja viedä asia käräjäoikeuteen, kun myyjä ei vastannut.

Esimerkki 3: Myyjä myöhästyy. Myyjä on luovuttanut veneen ostajalle ja sopinut, että loppukauppahinta maksetaan kuukauden kuluttua. Kauppakirjaan on otettu ehto, jonka mukaan myyjä saa purkaa kaupan, jos hintaa ei makseta. Ostaja maksaa kaksi viikkoa myöhässä ennen kuin myyjä on ilmoittanut purusta. Myyjä ei voi enää purkaa kauppaa viivästyksen vuoksi (kauppalain 59 §), mutta hän voi vaatia viivästyskorkoa.

Milloin juristista on hyötyä

Juristista on hyötyä, kun et ole varma, onko aika jo mennyt, myyjä väittää ilmoituksen myöhästyneen tai kyse on asunnosta tai kiinteistöstä. Juristi käy läpi kauppakirjan, hallinnan luovutuksen ja viestien päivämäärät ja selvittää, mitkä ajat ovat jo kuluneet. Hän laatii vaatimuksen, joka pitää purkuoikeuden voimassa ja katkaisee samalla rahavaatimusten vanhentumisen. Jos myyjä ei suostu, juristi arvioi, pitääkö asia viedä lautakuntaan tai käräjäoikeuteen heti. Voit myös pyytää maksuttoman selvityksen purkuvaatimuksen määräajoista.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Onko kuluttajalla kahden vuoden aika purkaa kauppa?

Ei. Kuluttajankaupassa ei ole kahden vuoden ehdotonta rajaa. Myyjä vastaa virheestä, joka oli tavarassa luovutushetkellä, vaikka se ilmenisi myöhemmin, ja 1.1.2022 tai myöhemmin tehdyissä kaupoissa vuoden kuluessa luovutuksesta ilmennyt virhe oletetaan myyjän vastuulle, ellei myyjä osoita muuta (kuluttajansuojalain 5 luvun 15 §). Virheestä on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisesta.

2. Pysyykö purkuoikeus voimassa, jos myyjä lupaa korjata?

Pysyy, kun annat myyjälle tilaisuuden korjata. Kuluttajankaupassa korjaus on tehtävä kohtuullisessa ajassa (kuluttajansuojalain 5 luvun 18 a §), ja jos se ei onnistu, voit vaatia purkua, ellei virhe ole vähäinen. Kauppalaissa purkuilmoituksen kohtuullinen aika alkaa vasta, kun myyjän korjausaika on päättynyt. Pidä kirjaa korjauskerroista ja päivämääristä.

3. Riittääkö, että vaadin purkua kerran?

Ajoissa esitetty purkuvaatimus on tärkeä purkuoikeuden säilyttämiseksi, mutta se ei välttämättä yksin riitä, jos asia jää pitkäksi aikaa selvittämättä. Uusi vaatimus katkaisee myös rahavaatimusten vanhentumisen, kun se on yksilöity. Pelkkä odottaminen voi viedä oikeuden.

4. Voiko myyjä purkaa kaupan vielä maksun jälkeen?

Ei maksuviivästyksen vuoksi. Kun ostaja on maksanut ennen myyjän purkuilmoitusta, myyjä ei voi enää purkaa kauppaa viivästyksen perusteella. Myyjä voi silti vaatia viivästyskorkoa. Käytetyn asunnon kaupassa purkuoikeus päättyy, kun viivästynyt maksu korkoineen on suoritettu, tai jo aiemmin, jos osakekirja tai muut asunnon omistus- tai hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat on luovutettu ostajalle taikka suostumus saannon kirjaamiseen on annettu (asuntokauppalain 6 luvun 24 §:n 3 ja 4 momentti).