- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioehto on lähtökohtaisesti osapuolia sitova oikeustoimi. Avioehtoa on kuitenkin mahdollista poikkeuksellisesti kohtuullistaa osituksen sovittelussa. Osituksen sovittelu on mahdollista vain, jos osituksen toteuttaminen ilman sovittelua johtaisi toisen osapuolen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen tai toinen puoliso saisi perusteetottomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelussa otetaan huomioon kohtuullisuus kussakin yksittäisessä tapauksessa erikseen.
Kohtuullistaminen voi tulla kyseeseen avioeron tai toisen puolison kuoleman jälkeen toimitetussa osituksessa. Kohtuullistamista yleensä vaatii vain toinen osapuoli, sillä kohtuuttomuus ei voi koskea molempia osapuolia samanaikaisesti. Harkittaessa kohtuullistamista otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden tekemä työ yhteisen talouden hyväksi, omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi, sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.
Kohtuullistaminen tehdään siten, että avioehdossa avio-oikeuden ulkopuolelle rajattu omaisuus tulee osaksi tai kokonaan avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi. Puolisoille siis myönnetään avio-oikeus sellaiseen omaisuuteen, joka on avioehdon nojalla suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle. Avio-oikeuden alaiseksi ei voida kuitenkaan määrätä sellaista omaisuutta, jonka osalta avio-oikeus on testamentilla tai lahjakirjalla suljettu pois.
Osituksen kohtuullistaminen ei ole moraalinen arvio, vaan kohtuullistamista harkittaessa otetaan huomioon puolisoiden taloudellinen tilanne. Kohtuullistaminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa pitkäaikainen avioliitto päättyy ja puolisoilla on avio-oikeuden täydellisesti poissulkeva avioehto. Lisäksi tilanteessa toinen puolisoista on ollut työelämässä, kun taas toinen puoliso on ollut vuosia kotona hoitamassa lapsia ja kotia. Pitkän avioliiton päättyessä olisi kohtuutonta, että kotona olleella puolisolla ei olisi avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ottaen huomioon avioliiton kesto sekä kotona olleen puolison tekemä työ yhteisen talouden hyväksi. Yleensä avioehdon kohtuullistaminen tulee kyseeseen, jos esimerkiksi vähävaraisempi puoliso jäisi osituksen jälkeen ilman perusturvaa, esimerkiksi asunnottomaksi. Täten avioehdon kohtuullistaminen tulisi kyseeseen, jos varakkaamman puolison avio-oikeudesta vapaa omaisuus on lisääntynyt olennaisesti kohtuullistamista vaatineen puolison toimien johdosta.
Lähtökohtaisesti aviovarallisuussuhteet puretaan puolisoiden laatiman avioehdon mukaisesti. Kohtuullistaminen on lopulta poikkeuksellinen korjauskeino, johon ei ryhdytä vähäisin perustein. Siihen voidaan ryhtyä myös vain osituksen sovittelun kautta eli siis vasta ositusvaiheessa tai sen jälkeen. Oikeuskäytännössä onkin katsottu, että avioehtosopimuksen kohtuullisuutta tai tulkintaa ei voida omana kysymyksenään saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Lisää avioehdon kohtuullistamisesta voit kysyä asiantuntevilta lakimiehiltämme!
Varoitukset
-Avioehdon kohtuullisuutta ei voida saattaa osituksesta erillisenä kysymyksenä tuomioistuimen ratkaistavaksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa