- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Aviopuolisoilla on avioliiton solmittuaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus realisoituu avioliiton päättyessä toimitettavassa omaisuuden osituksessa. Puolisoilla on mahdollisuus kuitenkin rajoittaa avio-oikeutta tai poistaa avio-oikeus kokonaan avioehtosopimuksella eli avioehdolla.
Avio-oikeus
Avio-oikeudella tarkoitetaan puolison oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Avio-oikeus koskee lähtökohtaisesti sekä ennen avioliittoa että avioliiton aikana hankittua omaisuutta. Avio-oikeuden toteutuminen tapahtuu osituksessa, joka suoritetaan avioliiton päättyessä joko avioeron vireille tulemisen tai puolison kuoleman johdosta. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan tasan puolisoiden kesken. Näin saadaan puolisoille kuuluvat avio-osat. Enemmän omistava puoliso suorittaa vähemmän omistavalle puolisolle tasinkoa niin, että molemmat osapuolet saavat heille kuuluvan avio-osansa verran omaisuutta.
Esimerkkitilanne: Puoliso A:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö 40 000 euroa ja puoliso B:n 10 000 euroa. A:n ja B:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlaskettu säästö on 50 000 euroa, joka täten jaetaan puolisoiden kesken tasan eli kummankin avio-osa olisi 25 000 euroa. Jotta tasatilanne saadaan, on varakkaamman A:n annettava B:lle tasinkoa 15 000 euroa.
Poikkeuksen tasingonmaksuvelvollisuuteen muodostaa lesken tasinkoetuoikeus. Jos jäämistöosituksessa leski osoittautuu varakkaammaksi, ei hänellä ole velvollisuutta luovuttaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille. Jos leski on vähävaraisempi, on hänellä normaaliin tapaan oikeus saada tasinkoa kuolleen puolison omaisuudesta.
Avioehto
Avio-oikeutta voidaan rajoittaa puolisoiden solmimalla avioehdolla. Avioehto voidaan tehdä ennen avioliittoa tai avioliiton aikana ja sen tekemisen edellytyksenä on, että molemmat osapuolet suostuvat siihen. Voimaan tullakseen avioehto on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa. Rekisteröinnille ei ole varsinaista määräaikaa, mutta se on tehtävä avioliiton aikana. Jos rekisteröinti tehdään ennen avioliiton solmimista, tulee avioehto automaattisesti voimaan vihkimisen jälkeen. Rekisteröinti ei ole mahdollista enää sen jälkeen, kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuolemaan tai avioero on tullut vireille. Tällöin avioehto jää mitättömäksi.
Avioehto tulee laatia muotovaatimuksia noudattaen, eli sen tulee olla kirjallinen, päivätty, molempien puolisoiden allekirjoittama sekä kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Jotta puoliso voi itse solmia avioehdon, on hänen oltava täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen eli hänen toimintakelpoisuuttaan ei ole esim. sairauden vuoksi rajoitettu. Puolison ollessa vajaavaltainen avioehtosopimuksen tekoon tarvitaan edunvalvojan kirjallinen suostumus. Sama koskee henkilöä, jonka toimintakelpoisuutta on rajattu.
Avioehdolla voidaan joko täydellisesti poissulkea avio-oikeus tai se voidaan poistaa kokonaan. Avio-oikeus voidaan esimerkiksi poissulkea vain puolison ennen avioliittoa saadun tai ansaitun omaisuuden osalta. Se voi myös olla yksipuolinen, jolloin vain toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään tai tiettyyn toisen omaisuuteen. Esimerkkinä tästä voisi olla se, että toisella puolisolta rajataan avio-oikeus toisen puolison perintönä saatuun omaisuuteen. Avioehdossa voidaan myös sopia, että avio-oikeus kummankin omaisuuteen poistuu ainoastaan silloin, jos avioliitto päättyy eroon. Toisaalta avioehdolla voidaan myös palauttaa avio-oikeus kummankin tai toisen omaisuuteen, mikäli se on aikaisemmalla avioehdolla rajattu pois.
Avioehdon vaikutukset avio-oikeuteen avioliiton purkautuessa
Jos avioehto on avio-oikeuden täydellisesti poissulkeva, kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa itsellään avioliiton päättyessä. Tällöin suoritetaan vain omaisuuden erottelu, jossa puolisoiden varallisuudet erotetaan toisistaan. Mikäli avioehdolla on vain rajoitettu avio-oikeutta, tulee toimitettavaksi sekä omaisuuden ositus että omaisuuden erottelu. Avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan tällöin osapuolten kesken tasan ja avio-oikeuden ulkopuolelle rajattu omaisuus erotellaan saajille. Puolisoiden yhdessä hankkima tai yhteisomistuksessa oleva omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan puolisoiden kesken.
Avioehdosta poikkeaminen
Avioehdosta voidaan poiketa, mikäli se johtaisi toisen osapuolen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Tällaisessa tilanteessa avioehto voidaan jättää osittain tai kokonaan huomioimatta. Avioehdon kohtuullistaminen on poikkeuksellinen keino, johon ei ryhdytä vähäisin perustein. Avioehto on osapuolia sitova oikeustoimi ja aviovarallisuussuhteet puretaan lähtökohtaisesti sen mukaisesti.
Avioehto on puolisoiden ainoa keino vaikuttaa avio-oikeuden laajuuteen ja siten omaisuutensa jakoon avioliiton päättyessä. Avioehto saattaa kuitenkin osoittautua tilanteesta riippuen monimutkaiseksi sopimukseksi laatia ja silloin on suositeltavaa kääntyä osaavan asiamiehen puoleen. Neuvoja avioehdon laatimisen saat soittamalla lakipuhelimeemme ja keskustelemalla asiasta asiantuntevien lakimiestemme kanssa!
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
-Avioehto voidaan tehdä myös vain avioeron varalle.
-Avioehtoon voidaan sisällyttää ilmoitus puolison toiselle puolisolle antamasta lahjasta.
-Avioehtoa voidaan muuttaa laatimalla uusi avioehto, mutta ollakseen sitova se on myös laadittava ja rekisteröitävä avioliiton aikana.
Varoitukset
-Avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen kuuluu lähtökohtaisesti omaisuuden tuotto sen avio-oikeusluonteesta riippumatta, ellei sitä nimenomaisesti avioehdossa määrätä avio-oikeudesta vapaaksi omaisuudeksi.
-Avioehtoa ei voida enää päteävästi laatia ja rekisteröidä avioliiton purkauduttua.
-Digi- ja väestötietoviraston tehtävänä ei ole tarkastaa avioehdon lainmukaisuutta rekisteröintivaiheessa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa