- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Konkurssin alkaessa tulee selvittää, mikä velallisen omaisuus kuuluu konkurssipesään. Lähtökohtaisesti konkurssi on menettely, jossa velallinen vastaa koko omaisuudellaan kaikista veloistaan. Tämä ei kuitenkaan ole täysin poikkeuksetonta, sillä laissa on säädetty myös se osa velallisen omaisuudesta, jota ei lasketa kuuluvaksi velallisen konkurssipesään.
Selvityksen siitä, mikä omaisuus kuuluu konkurssipesän varallisuuteen tekee pesänhoitaja, joka ensi kädessä ratkaisee, mitä velallisen omaisuutta pesään kuuluu. Tuomioistuin ei lähtökohtaisesti ole päättämässä alkuvaiheessa siitä, mitä omaisuutta konkurssipesään kuuluu. Tuomioistuin kuitenkin ratkaisee mahdollisesti ilmenevät osapuolten riidat pesään kuuluvasta omaisuudesta.
Konkurssipesään kuuluu omaisuus, joka velallisella oli ennen konkurssin alkamista, ja omaisuus jonka velallinen saa ennen konkurssin päättymistä, jollei laissa muuta säädetä. Näin ollen siis omaisuus jonka velallinen saa konkurssin lopputilityksen jälkeen, ei enää kuulu konkurssipesään. Omaisuuden kuuluminen konkurssipesään ei edellytä, että sillä olisi taloudellista arvoa vaihdannassa. Täten konkurssipesää kuuluu myös velallisen liike- ja ammattitoiminnan kirjanpitoaineisto, yritystoiminnassa käytetyt rekisterit sekä koneiden ja laitteiden käyttöohjeet.
Pesänhoitaja erottaa konkurssipesään kuuluvasta varallisuudesta sen velallisen omaisuuden, joka lain mukaan ei kuulu konkurssipesään. Konkurssipesään ei kulu omaisuus, jota ei saa ulosmitata. Ulosmittauskelvotonta omaisuutta on esimerkiksi tavanomainen koti-irtaimisto ja henkilökohtaiset tavarat, välttämättömät opiskelu- ja työvälineet ja henkilökohtaiset tavarat joilla on suurta tunnearvoa, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi. Ulosmitata ei saa myöskään tiettyjä etuuksia, kuten esimerkiksi avustusta joka on myönnetty eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla tai korvausta, joka suoritetaan kivusta tai särystä. Konkurssipesään ei kuulu myöskään luonnollisen henkilön konkurssin alkamisen jälkeen saatu omaisuus tai tulo, ellei kyseen tuloon johtanut työ ole suoritettu ennen konkurssin alkamista.
Pesänhoitajan on laadittava velallisen varoista ja veloista pesäluettelo. Pesäluettelosta tulee käydä ilmi riittävästi eriteltyinä ainakin velallisen omaisuus konkurssin alkaessa ja arvio sen rahaksimuuton tuloksesta sekä velallisen velat ja muut sitoumukset. Pesäluettelo on laadittava kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta. Samaan aikaan pesäluettelon kanssa pesänhoitajan on laadittava velallisselvitys. Velallisselvityksen sisältö on määritelty laissa, ja siitä tulee ilmetä muun muassa velallisen omistus- ja konsernisuhteet, konkurssin pääasialliset syyt, kirjanpidon hoitaminen ja velallisen toiminnan sekä tilien tarkastus. Pesänhoitajan on toimitettava velallisselvitys velalliselle ja suurimmille velkojille sekä pyynnöstä muillekin velkojille, esitutkintaviranomaiselle ja syyttäjälle.
Omaisuusselvityksen aikana selvitetään myös onko, velallinen tehnyt yksittäisiä velkoja suosivia tai muuten velkojia vahingoittavia luovutuksia ennen konkurssin alkamista. Tietyissä tapauksissa nämä luovutukset tulevat palautettaviksi takaisin konkurssipesään, ja niin niistä tulee osa konkurssipesän varallisuutta.
Näissä, ja kaikissa muissa konkurssiin liittyvissä asioissa lisätietoa tarjoavat Minilexin lakimiehet, lakipuhelin ja muut Minilexin artikkelit.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa