» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse siitä, oliko koulun opettajalla todettu sellainen sairaus, joka todennäköisesti pääasiallisesti johtuisi altistumisesta homeille hänen työssään, ja oliko hänellä oikeus vakuutuskorvauksiin ammattitaudin perusteella. Tapauksessa A työskenteli koulussa opettajana. Jo ennen A:n työsuhdetta koulun kiinteistössä oli tapahtunut useita vesivahinkoja, joista aiheutui rakenteiden kastumista. Lisäksi kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmässä todettiin puutteita, eikä tapaukseen kuuluvia korjauksia hoidettu asiallisesti. Myöhemmin tutkimuksissa havaittiin kiinteistössä olleen runsasta homekasvustoa ja korkeita homesieni-itiöpitoisuuksia. Koulurakennus suljettiin kosteus- ja homevaurioiden vuoksi A:n ehdittyä työskennellä rakennuksessa yli kymmenen vuoden ajan. Lääkäri totesi A:lla ihottumaa, päänsärkyä, ympärivuotista nuhaa ja hengenahdistusta. A:lla ei todettu tutkimuksissa astmaa, eikä Prick-testeissä reaktioita homeille, mutta vasta-ainetutkimuksessa hänellä todettiin herkistymistä useille homelajeille. A:lla diagnosoitiin homealtistus sisältäen nuhan, hengenahdistuksen ja päänsäryn. Lisäksi hänellä todettiin allergistyyppinen silmien sidekalvon tulehdus ja atooppinen ihottuma. A vaati vakuutusyhtiöltä korvauksia ammattitaudin perusteella.
Vakuutusyhtiö ei maksanut korvauksia ja vetosi siihen, että tapauksessa ei ollut todettu todennäköistä työpaikan homealtistuksen aiheuttamaa sairautta. Ensimmäisenä muutoksenhakuasteena tapaturmalautakunta hylkäsi A:n valituksen. Tapaturmalautakunta totesi, että A:lla ei ollut todettu ammattitautia, eikä työ ollut myöskään olennaisesti pahentanut hänellä todettuja oireita. Vakuutusoikeus ei muuttanut tapaturmalautakunnan ratkaisun lopputulosta. Vakuutusoikeuden mukaan A oli työssään altistunut homeelle, mutta hänellä ei ollut todettu työssään todennäköisesti pääasiallisesti tästä altistuksesta aiheutunutta sairautta.
Korkein oikeus puolestaan muutti vakuutusoikeuden ratkaisua ja velvoitti vakuutusyhtiön suorittamaan A:lle homeiden aiheuttaman allergisen nuhan ja sidekalvontulehduksen vuoksi korvaukset ammattitaudin perusteella. Korkein oikeus arvioi tapausta muun muassa Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta saamansa lausunnon perusteella. A:n altistuminen koulukiinteistössä esiintyneille homeille oli poikkeuksellisen voimakasta ja pitkäaikaista. A:n verestä todettujen IgG-luokan vasta-aineiden ja kiinteistössä esiintyneiden mikrobisukujen välinen yhteenosuvuus oli erittäin hyvä. Lisäksi A:lla oli havaittu ominaisia IgE-luokan vasta-aineita niille homeille, joita kiinteistössä kasvoi.
Korkein oikeus katsoi, että A:n altistumisen ja hänellä todettujen sairauksien perusteella oli todennäköistä, että A:lla todetut sairaudet olivat aiheutuneet A:n altistumisesta homeelle hänen työssään. Tämän vuoksi sairaudet oli korvattava A:lle ammattitauteina.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa