» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli loukkaantunut työtapaturmassa. A:n sormet olivat jääneet särmäyspuristimen terien väliin, kun hän oli avustamassa terien vaihdossa. Koneesta oli katkaistu virta, mutta A oli vahingossa koskenut jalkapolkimeen, jolloin kone oli tehnyt nopean puristusliikkeen ja A:n kahdeksan sormea oli mennyt poikki. Kone oli tuotu maahan toisesta EU-maasta Ranskasta, ja se oli varustettu asianmukaisella CE-merkinnällä ja EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksella. Kyse oli maahantuojan rikosoikeudellisesta vastuusta. Työtapaturma oli tapahtunut 17.11.1998.
Koneen maahantuojayhtiötä edustanut toimitusjohtaja B sai syytteen työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Syytteen mukaan kone oli määräystenvastainen ja vaarallinen, eikä koneen mukana ollut toimitettu kokonaan suomenkielisiä ja täydellisiä käyttöohjeita. Käyttöohjeet olivat osaksi englanninkieliset, ja suomenkielinen versio oli vain lyhennelmä. Käräjäoikeus ja hovioikeus tuomitsivat B:n syytteen mukaisesti työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta vuonna 2001.
Korkein oikeus pyysi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta (EYT) ennakkoratkaisua, joka on tuomioistuinta sitova. Tapahtuman aikana voimassa olleen lainsäädännön mukaan koneen maahantuojalla oli velvollisuus huolehtia siitä, että koneen käytössä ei aiheudu tapaturman vaaraa ja että kone on suunniteltu, valmistettu ja tarkastettu asianmukaisesti säännösten edellyttämällä tavalla. Maahantuojan vastuulla oli myös tarvittavien suojalaitteiden ja varusteiden sekä asianmukaisten ohjeiden toimittaminen laitteen mukana. Ennakkoratkaisua pyydettiin EY:n konedirektiivin tulkinnasta. Konedirektiivin tarkoituksena on edistää tavaroiden vapaata liikkumista Euroopan unionin sisämarkkinoilla.
EYT:n antaman ratkaisun mukaan ei ole konedirektiivin tavoitteiden mukaista, että koneen maahantuoja on vastuussa koneiden vaatimustenmukaisuudesta. Korkein oikeus katsoi kuitenkin, että maahantuojan velvollisuuksiin kuului varmistua asianmukaisten ja tuontimaan kielellä olevien käyttöohjeiden toimittamisesta. Korkein oikeus hylkäsi syytteet sekä työturvallisuusrikoksesta että vammantuottamuksesta. Merkitystä oli myös lainsäädännön muuttumisella. Tekoaikana olleen lainsäädännön mukaan maahatuojaa voitiin syyttää työturvallisuusrikoksesta. Rangaistavuus poistettiin kuitenkin vuonna 2003, mutta palautettiin laiteturvallisuusrikkomuksena lainsäädäntöön vuonna 2005. Vammantuottamuksen osalta korkein oikeus totesi, että vaikka suomenkielisessä käyttöohjeessa oli puutteita, eikä se ollut yhtä kattava kuin alkuperäinen englanninkielinen versio, eivät käyttöohjeen puutteet vaikuttaneet tapaturman syntyyn. Jos terien vaihdossa olisi menetelty suomenkielisen käyttöohjeen mukaisesti, ei tapaturmaa olisi todennäköisesti aiheutunut.
Tavaran vapaan liikkumisen periaatteen kannalta ratkaisu on EY-direktiivin tavoitteiden mukainen. Kun laite on varustettu asianmukaisilla turvallisuusmerkinnöillä, ei maahantuoja ole enää vastuussa koneen tai laitteen turvallisuuden varmistamisesta. Ylimääräinen varmistamismenettely hidastaisi kauppaa ja aiheuttaisi lisäkustannuksia toisista EU-maista tuleville koneille ja laitteille. Sen sijaan on hyvä, että ratkaisussa otettiin kantaa myös suomenkielisten käyttöohjeiden tärkeyteen ja maahantuojan vastuuseen niiden osalta. Vaikka käyttöohjeiden puutteellisuus ei tässä tapauksessa ollut osasyynä kyseiseen tapaturmaan, on asianmukaisten suomenkielisten käyttöohjeiden vaatiminen kaikkien edun mukaista.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa