» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse siitä, oliko työntekijällä todettu sellainen sairaus, joka todennäköisesti pääasiallisesti johtuisi altistumisesta homeille hänen työssään, ja oliko työntekijällä oikeus vakuutuskorvauksiin ammattitaudin perusteella. Tapauksessa A työskenteli sairaala-apulaisena sairaalassa. Kahdenkymmenen vuoden työsuhteen jälkeen A:lla alkoi esiintyä toistuvia keuhkoputkentulehduksia, poskiontelon tulehduksia, yskää, hengenahdistusta ja äänen käheytymistä. Työterveyslaitoksen tutkimuksissa A:lla diagnosoitiin psykogeeninen hengitysoire. Vasta-ainetutkimuksissa A:lla todettiin vasta-aineita useille homesuvuille ja nenän limakalvoaltistuksissa havaittiin reaktiot kahdelle vesivauriohomeelle. Tarkastuksissa sairaalassa todettiin olevan kosteus- ja homevaurioita. A vaati vakuutusyhtiöltä korvauksia ammattitaudin perusteella.
Vakuutusyhtiö ei suostunut maksamaan vaadittuja korvauksia, koska A:lla ei ollut todettu tutkimuksissa ammattitautia. Ensimmäisenä muutoksenhakuasteena tapaturmalautakunta hylkäsi A:n valituksen. Vakuutusoikeus ei muuttanut tapaturmalautakunnan ratkaisun lopputulosta. Vakuutusoikeus arveli A:n todennäköisesti altistuneen työssään homeelle, mutta hänen oireilussa ei ollut kuitenkaan kyse ammattitaudista.
Korkein oikeus ei muuttanut vakuutusoikeuden ratkaisua. Korkein oikeus myönsi, että A oli työssään altistunut homeille, mutta hänellä ei ollut oikeutta vaatimaansa korvaukseen. Tapauksessa A:n sairaus ei ollut sellainen, jota voitaisiin pitää todennäköisesti pääasiallisesti hänen työstään johtuvana. Psykogeeninen hengitysoireilu tai äänen käheytyminen eivät olleet sellaisia sairauksia, jotka voisi korvata ammattitaudin perusteella. Kyse ei myöskään ollut sairauden olennaisesta pahenemisesta työssä.
Ammattitauti on sairaus, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut muun muassa biologisista tekijöistä. Altistavan vaikutuksen on oltava riittävä aikaansaamaan sairaus, eikä se saa olla selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta. Biologisia tekijöitä ovat muun muassa bakteerien ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet. Korkein oikeus katsoi, että tapauksessa rakennuksessa esiintyneiden mikrobilajien ja A:n verestä todettujen IgG-luokan vasta-aineiden välinen yhteen osuvuus täsmäsi, mutta A:lla ei havaittu ominaisia IgE-vasta-aineita niille homeille, joita rakennuksessa kasvoi. Tapauksessa A:n sairautta ei voitu pitää homeista johtuvana sairautena.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa