» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse siitä, oliko työntekijällä todettu sellainen sairaus, joka todennäköisesti pääasiallisesti johtuisi altistumisesta homeille hänen työssään, ja oliko työntekijällä oikeus vakuutuskorvauksiin ammattitaudin perusteella. Tapauksessa A työskenteli kaupunginkirjastossa kirjastoavustajana. Kirjastorakennukseen tehtiin A:n työsuhteen aikana tarkastuksia, joissa todettiin kosteus- ja homevaurioita. A:lla esiintyi noin neljän vuoden työskentelyn jälkeen flunssaoireita ja väsymystä sekä myöhemmin limaisuutta, hengenahdistusta ja hikoilua. A:n oireet vähenivät hänen lomiensa aikana, mutta eivät kadonneet kokonaan. A:lla todettiin matalia ja kohtalaisia vasta-ainetasoja useille kosteusvauriohomeille. Myös useilla muilla rakennuksessa työskennelleillä henkilöillä todettiin vastaavia vasta-ainetasoja. Lisäksi työpaikalta hakeutui työterveyshuoltoon useita henkilöitä erilaisten ärsytysoireiden vuoksi. Lääkärin diagnoosit asiassa A:lle olivat ylähengitysteiden homeoireet ja allerginen nuha. A vaati vakuutusyhtiöltä korvauksia ammattitaudin perusteella.
Vakuutusyhtiö ei maksanut korvauksia. Ratkaisussaan vakuutusyhtiö totesi, ettei A:lla ollut hänen työnsä aiheuttamaa ammattitautia, eikä vakuutuskorvauksia voinut saada tapauksessa flunssa- ja hengenahdistusoireilla. Ensimmäisenä muutoksenhakuasteena tapaturmalautakunta hylkäsi A:n valituksen. Vakuutusoikeus ei muuttanut tapaturmalautakunnan ratkaisua.
Korkein oikeus puolestaan ei muuttanut vakuutusoikeuden ratkaisua. Korkein oikeus myönsi A:n altistuneen työssään homeille, mutta totesi ettei tapauksessa ollut esitetty riittävää näyttöä A:n allergisen nuhan syy-yhteydestä homeille altistumiselle. A:lla ei ollut sellaista sairautta, joka johtui todennäköisesti pääasiallisesti hänen työstään. Kyse ei siten ollut ammattitaudista tai edes sairauden olennaisesta pahenemisesta työssä. Sairaus, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut biologisista tekijöistä, on oikeudellisessa mielessä ammattitauti. Altistavan vaikutuksen on oltava riittävä aikaansaamaan sairaus, eikä se saa olla selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta. Biologisia tekijöitä ovat muun muassa bakteerien ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet.
Tapauksessa korkein oikeus perusteli ratkaisuaan viittaamalla erityisesti Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausuntoon. Toinen lausunnon asiantuntijoista piti A:n oireilua varsin epäominaisena ja lausui, että vasta-aineita löytyy runsaasti myös normaaliväestöltä. Toisen asiantuntijan mielestä A:n löydökset puolsivat ainakin epäsuorasti A:n oireiden ja kosteusvaurion yhteyttä. A:n oireet olivat myös lääketieteellisen kokemuksen perusteella todennäköisesti pääasiallisesti hänen työstään johtuvia, mutta tätä väitettä toinen asiantuntijoista ei vahvistanut.
Korkein oikeus totesi tapauksessa vastaavasti kuin se oli todennut aikaisemmassa vastaavan kaltaisessa tapauksessa (KKO 2000:117). Rakennuksessa esiintyneiden mikrobilajien ja A:n verestä todettujen IgG-luokan vasta-aineiden välinen yhteen osuvuus täsmäsi, mutta A:lla ei havaittu ominaisia IgE-vasta-aineita niille homeille, joita rakennuksessa kasvoi. Tapauksessa ei ollut objektiivista näyttöä A:n allergisen nuhan diagnoosin perusteesta. Sitä ei voitu tämän vuoksi pitää homeista johtuvana sairautena.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa