» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A oli vuokrannut kahta eri omistamaansa asuntoa useille eri prostituoiduille naisille prostituution harjoittamista varten. A tuomittiin käräjäoikeudessa parituksesta rangaistukseen. Vuokratuloja A oli saanut toiminnastaan kaiken kaikkiaan 16 398,32 euroa. Koko rikoksella saatu taloudellinen hyöty eli vuokratulot, johtivat menettämisseuraamukseen. Rikoksella saatu taloudellinen hyöty tuomittiin käräjäoikeudessa koko määrältään menetettäväksi valtiolle.
A haki hovioikeudelta tuomioonsa muutosta hänen maksettavakseen määrätyn rikoksen taloudellisen hyödyn osalta, mutta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Korkeimmassa oikeudessa tapauksessa oli siten kyse ainoastaan rikoksesta tuomitun taloudellisen hyödyn määrästä ja A:n maksuvelvollisuuden suuruudesta tämän osalta. A:n tuomio parituksesta oli muuttunut jo lainvoimaiseksi.
A vaati, että hänen maksettavakseen tuomittu rikoksen bruttomäärä 16 398,32 euroa, alennettaisiin nettomäärään eli 11 338,39 euroon. Vuokratuloista tulisi siten vähentää A:lle aiheutuneet kustannukset kuten sähkö- ja lämmityskulut. Korkein oikeus muutti hovioikeuden tuomiota ja alensi A:n maksettavaksi määrätyn, rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn 13 831,18 euroon katsoen, että osa kustannuksista oli vähennettävissä.
Korkein oikeus totesi, että menettämisseuraamuksen tarkoitus on poistaa rikoksella saavutettu hyöty. Sen tarkoitus ei ole toimia vahingonkorvauksena valtiolle tai olla muutenkaan luonteeltaan rangaistuksellinen. Tämän vuoksi sen tulee koskea ainoastaan todellista hyötyä eli nettomäärää. Rikoksen valmistelusta tai täytäntöönpanosta aiheutuneita kustannuksia ei kuitenkaan voida vähentää bruttomäärästä.
Korkein oikeus katsoi, ettei asuntoja oltu hankittu alun perin prostituutiota varten, joten asunnon tavanomaiset hoitokulut eivät kuuluneet rikoksen valmistelusta tai täytäntöönpanosta aiheutuviin kustannuksiin, ja ne voitiin vähentää vuokratuloista. Korkein oikeus kuitenkin arvioi, että asuntoon kohdistuvien lainamenojen tarkoitus oli omaisuuden säilyttäminen tai sen kasvattaminen. Ne eivät liittyneet rikoksella saatuun hyötyyn, joten lainasta aiheutuneita korkoja ja kuluja ei voitu vähentää vuokratuloista.
Korkeimman oikeuden tuomio ei ollut yksimielinen. Eräs eri mieltä ollut jäsen olisi alentanut taloudellisen hyödyn A:n vaatimaan 11 338,39 euroon. Hän katsoi, ettei syyttäjä ollut tapauksessa riitauttanut kulujen määrää, vaikka tällä olisi ollut asiassa näyttövelvollisuus. Kaksi eri mieltä ollutta jäsentä eivät olisi muuttaneet hovioikeuden ratkaisua ja olisivat säilyttäneet menetettävän taloudellisen hyödyn 16 398,32 eurossa. Heidän mukaan vuokraustoimintaa oli harjoitettu myös kulujen kattamiseksi. Vaikka nämä kulut eivät suoraan olleet rikoksesta aiheutuneita kuluja, kyseessä oli paritusrikoksella ansaittuja vuokratuloja, joten ne olivat kokonaisuudessaan sellaista taloudellista hyötyä, joka oli tuomittava menetetyksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa