Minilex - Lakipuhelin

Kurinpitorangaistus ja ne bis in idem-sääntö - KKO:2016:1

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Huumausainerikos
    Huumausaineen käyttörikos
    Kurinpitorangaistus
    Ne bis in idem

Vankeusvanki A:lle oli määrätty huumausaineen käyttörikoksesta kurinpitorangaistukseksi yksinäisyysrangaistus A:n pidettyä vankilassa hallussaan vähäistä määrää huumausaineita. Syyttäjä vaati myöhemmin vireille tulleessa rikosasiassa A:lle saman menettelyn perusteella rangaistusta huumausaineen käyttörikoksesta. KKO:n tuli ratkaista, että estääkö A:lle vankilassa määrätty kurinpitorangaistus syytteen tutkimisen ne bis in idem-säännön nojalla.

Vankeuslain 15 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan vangille voidaan määrätä kurinpitorangaistus, jos vanki syyllistyy järjestysrikkomukseen. Järjestysrikkomuksia ovat sanotun momentin 1 kohdan mukaan syyllistyminen vankilassa tai muutoin Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen valvonnan alaisena rikokseen, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa. Tekoaikana voimassa olleen vankeuslain 15 luvun 4 §:n (767/2005) 1 momentin 3 kohdan mukaan vangille voitiin määrätä kurinpitorangaistuksena sijoittaminen yksinäisyyteen enintään 14 vuorokauden ajaksi (yksinäisyysrangaistus).

Ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan mukaan ketään ei saa saman valtion tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti (ne bis in idem -sääntö).

Kysymys siitä, onko sopimusvaltiossa kurinpitomenettelyksi luokiteltavaa menettelyä pidettävä ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa tarkoitettuna rikosasiana, on vakiintuneesti ratkaistu niin sanottuja Engel-kriteerejä käyttäen (Engel ym. v. Alankomaat 8.6.1976). Nämä kriteerit ovat teon oikeudellinen luonnehdinta kansallisen oikeuden mukaan, teon todellinen luonne sekä määrättävissä olevan seuraamuksen luonne ja ankaruus. Jos ensimmäinen mainituista kriteereistä täyttyy eli teon katsotaan olevan kansallisen oikeuden mukaan rikoksena rangaistava, kysymys on aina rikosasiasta ja ihmisoikeussopimuksen 6(1) artikla soveltuu tilanteeseen. Jos ensimmäinen kriteeri ei täyty, asian luonnetta on arvioitava kahden viimeksi mainitun, keskenään vaihtoehtoisen seikan perusteella. 

A:lle oltiin määrätty kurinpitorangaistus rikoslain 50 luvun 2 a §:ssä rangaistavaksi säädetystä huumausaineen käyttörikoksesta, josta rangaistussäännöksen mukaan on tuomittava henkilö, joka laittomasti käyttää taikka omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta. Kurinpitorangaistusta ei oltu määrätty yksinomaan vankeihin kohdistuvien määräysten rikkomisesta vaan yleisesti rangaistavaksi säädetystä menettelystä.

Tässä tapauksessa ei ollut perusteltua katsoa, että kurinpitomenettelyyn olisi päädytty ja siinä asiaa arvioitu yksinomaan vankilan järjestyksen rikkomisen näkökulmasta, vaan edellä selostetut näkökohdat ja kurinpitopäätöksen sisältö huomioon ottaen kysymys on ollut huumausaineen käyttörikoksesta rankaisemisesta. Kurinpitomenettelyssä on siten ollut kysymys ihmisoikeussopimuksessa tarkoitetusta rikossyytteestä ja kurinpitoseuraamuksessa rikosoikeudellisena rangaistuksena pidettävästä seuraamuksesta.

KKO:n mukaan A:lle rikoksen johdosta määrätty kurinpitorangaistus on ollut sellainen seuraamus, joka kuuluu ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa säädetyn ne bis in idem -säännön soveltamisalaan. Tämän vuoksi asiassa on sanotusta määräyksestä johtuva este ottaa A:ta koskeva syyte huumausaineen käyttörikoksesta tutkittavaksi. Käräjäoikeuden tuomio on tämän vuoksi kumottava.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa