» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli saanut lähinnä opiskeluun liittyvien syiden vuoksi keskeytymättömästi lykkäystä asevelvollisuuden suorittamisesta. Hän oli vuonna 2009 eli 26 vuotta täytettyään hakenut ensimmäisen kerran lykkäystä asevelvollisuuden suorittamisesta vapauttamislain 2 §:n nojalla Jehovan todistajat -nimiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisen perusteella. Lykkäyshakemus oli hylätty ja A oli velvoitettu astumaan asepalvelukseen 2010. Aluetoimisto oli katsonut, ettei A ollut hakenut lykkäystä vapauttamislaissa säädetyssä määräajassa ennen 25 vuoden ikäänsä. Saavuttuaan palveluspaikalle A oli kieltäytynyt asepalveluksesta ja siviilipalveluksesta.
Syyttäjä oli nostanut A:ta vastaan syytteen asevelvollisuudesta kieltäytymisestä. A tunnusti menetelleensä syytteen mukaisesti, mutta hän kiisti syyllistyneensä rikokseen. Jehovan todistajana hän ei ollut ollut menossa armeijaan vaan oli erehdyksen johdosta tehnyt lykkäyshakemuksen myöhässä. Käräjäoikeus piti uskottavana väitettä A:n erehtymisestä eikä tuominnut A:ta asevelvollisuudesta kieltäytymisestä.
A määrättiin uudelleen aloittamaan asepalvelus vuonna 2011. Saavuttuaan palveluspaikalle A oli kieltäytynyt jälleen palveluksesta vedoten jäsenyyteensä Jehovan todistajissa. Syyttäjä nosti syytteen asevelvollisuudesta kieltäytymisestä, johon A vastasi samoin perustein kuin viimeksi. Käräjäoikeus päätyi jälleen samaan ratkaisuun eli hylkäsi syytteen.
Syyttäjä valitti käräjäoikeuden toisesta päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeus totesi, ettei A:lla ollut enää toisen asepalvelukseen määräämisen kohdalla oikeutta oikeutta vapauttamislaissa tarkoitettuun lykkäykseen, koska hän ei ollut toimittanut kastetodistusta eikä ollut tehnyt hakemusta ennen 25 vuoden ikää. A:n väittämällä erehtymisellä ei ollut asiassa merkitystä, koska hän oli jo tietoinen Jehovan todistajia koskevasta lainsäädännöstä. Hovioikeus tuomitsi A:n asevelvollisuudesta kieltäytymisestä 172 päiväksi vankeuteen.
Korkein oikeus käsitteli asiassa erityisesti sitä kysymystä, tulisiko syyte jättää tutkimatta sen johdosta, että aikaisempi A:ta vastaan nostettu rikossyyte asevelvollisuudesta kieltäytymisestä oli lainvoimaisella tuomiolla hylätty. Niin sanotun ne bis in idem- kiellon mukaan sama asia ei voi johtaa kahteen rikosasian käsittelyyn tai rangaistukseen. Kielto koskee siis myös asian tutkimista kahteen kertaan riippumatta siitä onko asianomainen tuomittu vai vapautettu lopulliseksi jääneessä tuomiossa. Jotta kieltoa voitaisiin soveltaa, tulee kyse olla samoista asioista. Tapauksessa A:n menettely oli ollut kummassakin kieltäytymistilanteessa yhteneväistä. Lisäksi kummassakin rikosoikeudenkäynnissä A:n asevelvollisuudesta kieltäytymisen kannalta keskeistä oli ollut arvioida A:n väitettä puuttuvasta tahallisuudestaan. Tahallisuusarviointi oli molemmissa oikeudenkäynneissä perustunut A:n väitteeseen erehtymisestään. Tahallisuusarviointin siten jo kertaalleen ja lopullisesti suoritettu käräjäoikeuden lainvoimaiseksi jääneessä ensimmäisen syytteen hylkäävässä tuomiossa. Toisaalta Korkein oikeus totesi, että teot olivat tapahtuneet eri aikoina ja liittyneet eri palveluunastumismääräyksiin, mikä puoltaisi tekojen erillisyyttä. Johtopäätöksenään Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että A:han kohdistetut syytteet perustuivat olennaisesti samoihin tosiseikkoihin ja kuuluivat siten ne bis in idem -kiellon piiriin. Tämän vuoksi käräjäoikeuden lainvoimainen tuomio vuodelta 2010 oli esteenä sille, että A:han kohdistettu syyte asevelvollisuudesta kieltäytymisestä vuodelta ylipäätään 2011 tutkitaan. Hovioikeuden päätös kumottiin, syyte jätettiin tutkimatta ja A vapautettiin.
Ratkaisussa analysoidaan ne bis in idem-kiellon luonnetta ja tarkemmin ottaen sitä, mitä voidaan pitää samoina asioina ja mitä eri asioina. Samoina asioina voidaan pitää sellaisia, jossa on olennaisesti sama tosiseikasto. Samanlaisen tosiseikaston luo muun muassa samanlainen menettely ja samanlainen teonkuvaus sekä se, kohdistuuko oikeuden arviointi samoihin asioihin käsittelyn aikana. Tekojen eriaikaisuus ei poista asioiden samankaltaisuutta.
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa