» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa on kyse isyyden kumoamiseen liittyvistä perusteista sellaisessa tilanteessa, jossa lapset ovat siitetty keinohedelmöityksen avulla. Lähtökohtaisena periaatteena on, että mikäli lapsi syntyy avioliiton aikana, pidetään hänen äitinsä aviomiestä automaattisesti lapsen isänä myös juridisesti.
Tässä tapauksessa lapset A ja B nostivat kanteen vanhempiaan Y:tä ja X:ää vastaan. Lapset olivat syntyneet hedelmöityshoidon seurauksena, eikä Y ollut lasten biologinen isä. Lasten vanhemmat Y ja X olivat hakeneet avioeroa pian lasten syntymän jälkeen, eikä isä Y ollut juurikaan ollut tämänkään jälkeen tekemisissä lastensa kanssa, joten A ja B vaativat, että Y:n isyys lapsia kohtaan kumotaan.
Korkein oikeus katsoi, että koska Y oli antanut suostumuksen X:n hedelmöityshoidoille, jonka tuloksena lapset syntyivät, ei isyyttä voida kumota vain sillä perusteella, ettei X:n munasoluja oltu hedelmöitetty Y:n siemennesteellä, vaan sen sijaan hedelmöityshoidossa oltiin käytetty hyväksi tuntemattoman luovuttajan siittiöitä. Koska lähtökohtana on, että mikäli lapsi syntyy avioliitossa oleville vanhemmille, kuuluu isyys oletettavasti sille miehelle, joka on naimisissa tämän äidin kanssa. Asiaa myöskin osaltaan puolsi se, että Y oli antanut suostumuksensa tämänkaltaiselle hedelmöityshoidolle ja ollut tietoinen siitä, ettei hedelmöitykseen käytettävä siemenneste ole hänen.
Yleensä hedelmöityshoitoon hakeutuvien avioparien on tarkoitus saada yhteinen lapsi, jonka vanhemmiksi molemmat avioparin osapuolet sitoutuvat tulemaan, eikä siemennestettä luovuttaneen miehen ja syntyvän lapsen välille ole tarkoitus muodostaa minkäänlaista suhdetta, vaikka lapsi biologisesti olisikin tämän. Tämän vuoksi isyysasioita arvioitaessa onkin tärkeää ottaa huomioon aviomiehen suostumus hedelmöityshoitoon, koska tavallisesti juridisesti hedelmöityshoidon seurauksena tällaisessa tilanteessa on se, että aviomies on lapsen isä. Kun suostumus hedelmöityshoitoon on annettu ja vanhempien on tullut olla tietoisia siitä, että tämänkaltaisen hedelmöityshoidon seurauksena syntyvän lapsen juridinen asema isäänsä nähden on verrattavissa adoptioon, ei isyyttä ole näillä perusteilla yleensä aihetta kumota.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa