» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kanne isyyden vahvistamisesta oli nostettu ennen isyyslain voimaantuloa, kun uudessa isyyslaissa oli säädetty viiden vuoden määräajasta kanteen nostamiselle, ja siitä, ettei kannetta voi nostaa isän kuoleman jälkeen. Viiden vuoden määräaika oli tapauksessa ehtinyt kulua ja isä oli kuollut. Orimattilan käräjäoikeus hylkäsi kanteen liian myöhään nostettuna, sillä säännöksen ei katsottu olevan kohtuuton tai syrjivä tai ristiriidassa muun lainsäädännön kanssa. Käräjäoikeus katsoi kysymyksen olevan lapsen edusta ja oikeusvarmuudesta, jotta päätös oikeudenkäynnin aloittamisesta tulee tehtyä määräajassa. Hovioikeus oli samalla kannalla. Eräs jäsenistä puolsi kuitenkin käräjäoikeuden tuomion kumoamista, sillä hän katsoi lapsen edun olevan oikeusvarmuutta painavampi.
Isyyslakia sovelletaan myös silloin, kun lapsi on syntynyt ennen lain voimaantuloa. Alemmat oikeudet ovat täten hylänneet kanteen liian myöhään nostettuna. Kysymys on etenkin siitä, asettaako viiden vuoden määräaika A:n perustuslain vastaisesti ilman hyväksyttävää syytä eri asemaan kuin isyyslain voimaantulon jälkeen avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset. Ne, jotka ovat syntyneet isyyslain voimaantultua, voivat sen sijaan nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen minkään määräajan ja miehen kuolemankaan tuota mahdollisuutta rajoittamatta. Oikeusvarmuuden totetumiseksi viiden vuoden määräaikaa on pidetty lakia säädettäessä kohtuullisena.
Korkein oikeus katsoi, että isyyden vahvistamisen määräajan säätämiselle on ollut vahvat perusteet, sillä miehen oikeudellisen aseman muuttuminen isyyden vahvistamisen vuoksi saattaisi johtaa aiemmin tehtyjen päätösten purkautumiseen. On lisäksi huomautettu, että A:n ja hänen isänsä B:n välille ei ole missään vaiheessa syntynyt tosiasiallista perheyhteyttä tai muutoinkaan läheiseksi kuvattavissa olevaa suhdetta. A on myös ollut jo 32-vuotias kannetta nostaessaan, joten isyyden vahvistamisella olisi merkitystä lähinnä perintöoikeuden kannalta. Hovioikeuden tuomiota ei muutettu.
Ratkaisu on siinä mielessä mielenkiintoinen, ettei isyysasioissa näytetä noudatettavan kovin yhtenäistä linjaa. Korkein oikeus on antanut sellaisia tuomioita, joissa juuri määräaika on jo kulunut ja isä on kuollut. Miehen kuolema ei tässä tapauksessa ole osoittanut, että isyyden vahvistaminen olisi epävarmaa, mikä puhuu annettua tuomiota vastaan. Jossain tapauksissa isyyden selvittäminen voi toki olla vaikeaa kuoleman jälkeen, mutta biologisen isyyden osoittaminen on nykyteknologialla helpompaa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa