Minilex - Lakipuhelin

Rikoslaki ja väkivalta

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Jokaisella on perustuslaillinen oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Kenenkään yksityisyyttä tai ruumiillista koskemattomuutta ei saa loukata ilman suostumusta tai lakiin perustuvaa oikeutusta. Rikoslaissa on säädetty rangaistavaksi teot, jotka on katsottava rikoksiksi. Monen rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää, että teossa on käytetty väkivaltaa. Väkivalta voi olla fyysistä tai henkistä. Rikos voi myös täyttyä, vaikka väkivaltaa ei käytettäisikään sen uhkauksesta huolimatta.

Rikoslaki tuntee useita eri rikostyyppejä, joissa väkivalta on osa tunnusmerkistöä. Seuraavaksi käydään läpi muutamia yleisimpiä väkivaltarikoksia.

Yleisimpiä väkivaltarikoksia

Yleisimpiä väkivaltarikoksia ovat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset. Tällaisia ovat esimerkiksi pahoinpitely ja tappo. Pahoinpitelyyn syyllistyy se, joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan. Taposta tuomitaan se, joka tahallaan tappaa toisen. Väkivalta on henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa olennaisessa osassa rikostunnusmerkistöjen täyttymisen kannalta. Törkeissä rikoksen tekomuodoissa käytetty väkivalta voi olla erittäin voimakasta ja siinä on voitu käyttää vaarallisia esineitä, kuten veitsiä.

Parisuhdeväkivalta on tyypillinen suomalainen rikos. Kyse on tällöin yleensä pahoinpitelystä tai lievästä pahoinpitelystä. Pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen ei sinänsä eroa sen suhteen, mikä on rikoksen tekijän ja uhrin välinen suhde. Sillä saattaa kuitenkin olla vaikutusta teon törkeysarviointiin ja rangaistuksen mittaamiseen. Lisäksi lievän pahoinpitelyn ollessa normaalisti asianomistajarikos, parisuhdeväkivaltatilanteissa syyttäjällä on oikeus nostaa syyte lievästä pahoinpitelystä riippumatta rikoksen uhrin tahdosta.

Useissa seksuaalirikoksissa käytetään väkivaltaa tai sen uhkaa. Raiskaukseen syyllistyy se, joka pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa. Pakottamisessa seksuaaliseen tekoon on kyse toisen pakottamisesta sellaiseen seksuaaliseen tekoon, jota ei ole pidettävä raiskauksena, väkivallan tai sen uhan avulla.

Joissain tapauksissa väkivallalla uhkaaminen riittää täyttämään rikoksen tunnusmerkistön. Jos henkilö kohdistaa toisen uhkauksen pahoinpitelystä, ja uhkauksen kohteella on perusteltu syy pelätä olevansa vakavassa terveyden vaarassa, on kyse laittomasta uhkauksesta. Merkitystä ei ole sillä, toteutetaanko uhattu pahoinpitely tosiasiassa vai ei.

Väkivalta voi olla myös henkistä. Usein kyse on tällöin kunnianloukkausrikoksesta. Kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä myös muuten solvaamalla toista. Rikoslaki ei tunne ”henkistä pahoinpitelyä” erillisenä rikoksena, mutta arkikielessä käytetty termi henkinen pahoinpitely voi usein täyttää rangaistavan kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.

Väkivalta voi liittyä myös viranomaisten vastustamiseen. Virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistyy se, joka käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen tekemään tai jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen. Tyypillinen esimerkkitapaus on se, kun poliisin kiinniottama henkilö vastustaa kiinniottoa hyökkäämällä poliisien päälle.

Muita rikoksia, joissa väkivalta on osa tunnusmerkistöä, voidaan mainita vielä kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kokouksen estäminen, valtiopetos, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen, mellakka sekä järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen. Kuten listasta ilmenee, väkivalta voi olla osana hyvin monenlaisia rikoksia.

Väkivaltarikosten rangaistukset

Väkivaltarikoksista tuomittava rangaistus riippuu olennaisesti siitä, minkä rikoksen yhteydessä väkivaltaa on käytetty. Käytetty väkivalta ja sen voimakkuus ja vaarallisuus vaikuttavat teon törkeysarviointiin ja teosta tuomittavaan rangaistukseen. Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Esimerkiksi pahoinpitelystä voidaan tuomita sakkorangaistus tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Raiskauksesta seuraa aina vankeusrangaistus, jonka pituus on 1–6 vuotta. Kaikkein vakavimmista väkivaltarikoksista, kuten murhasta, voidaan tuomita elinkautinen vankeusrangaistus.

Jos teko on suhteellisen lievä, selviää tekijä yleensä sakkorangaistuksella tai ehdollisella vankeusrangaistuksella. Alle kahden vuoden mittainen vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdollisena. Yleensä rikoksen tekijä tuomitaan myös maksamaan uhrille vahingonkorvauksia tai henkisiä kärsimyskorvauksia, jos niitä on erikseen vaadittu.

Voiko väkivalta olla sallittua?

Joissain tilanteissa voi olla oikeus käyttää fyysisiä keinoja, jotka lähtökohtaisesti täyttäisivät pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön, ilman, että syyllistyy pahoinpitelyyn. Laissa on säädetty erityisiä oikeuttamisperusteita, joissa väkivallan käyttäminen voi olla sallittua.

Jokaisella on oikeus puolustaa omaa tai toisen fyysistä koskemattomuutta hätävarjeluoikeuden nojalla. Hätävarjelussa käytetyn keinon tulee olla tarpeellinen ja suhteessa siihen tekoon ja puolustettavaan oikeushyvään, jota oikeudettomalla hyökkäyksellä uhataan. Hätävarjelun keinoin on oikeus puolustaa mitä tahansa oikeushyvää, mutta toisaalta selvää on, että oman kunnian suojelemiseksi solvauksia vastaan ei voida käyttää yhtä voimakkaita keinoja kuin esimerkiksi pahoinpitelyn torjumiseksi.

Viranomaisilla on lakiin perustuva oikeus voimakeinojen käyttöön. Voimakeinojen käytön tulee liittyä viranomaisen tehtävän suorittamiseen. Viranomaisella on oltava laissa säädetty toimivalta tehtävän suorittamiseksi. Poliisiviranomainen voi esimerkiksi käyttää tarpeellisia ja puolustettavia voimakeinoja rikoksentekijän kiinniottamiseksi, jos tämä vastustelee kiinniottoa. Lisäksi vartijoilla ja järjestyksenvalvojilla on oikeus voimakeinojen käyttöön tehtäviensä suorittamiseksi.

Henkilö voi antaa myös suostumuksen oman ruumiillisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Teko ei ole tällöin oikeudeton, kun sille on saatu loukatun suostumus. Tehokkaasti suostumusta ei voi kuitenkaan antaa itsensä vakavaan vahingoittamiseen tai pysyvän ruumiinvamman aiheuttamiseen. Lapset ja alaikäiset eivät voi antaa suostumusta samoin kuin täysivaltaiset aikuiset.

Vinkit

- Väkivalta on osa monen eri rikoksen tunnusmerkistöä

- Rikos voi täyttyä, vaikka väkivaltaa ei käytettäisikään

Varoitukset

- Käytetty väkivalta vaikuttaa rikoksen törkeysarvosteluun ja siitä tuomittavan rangaistuksen ankaruuteen

- Hätävarjeluoikeutta liioitellut voi syyllistyä pahoinpitelyyn

 

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa