- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Murhassa on kyse tahallisesta henkirikoksesta. Jos tappo tehdään vakaasti harkiten, erityisen raa´alla tai julmalla tavalla, vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimensa vuoksi, ja rikos on myös kokonaisuutena arvioiden törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta. Murha on siis tappoa vakavampi ja törkeämpi henkirikos, ja sen täyttymisen edellytyksistä on säädetty tyhjentävästi rikoslaissa. Erityinen ankaroittamisperuste ja törkeys tekevät taposta murhan.
Ankaroittamisperusteet
Ensimmäinen ankaroittamisperuste taposta murhaksi on toisen surmaaminen vakaasti harkiten. Harkittu ja suunnitelmallisesti tehty rikos osoittaa suurempaa syyllisyyttä tekijässä kuin hetken mielijohteesta suutuspäissään tehty rikos. Kyse voi olla siis vakaasta etukäteissuunnittelusta toisen surmaamiseksi. Vakaan harkinnan tulee koskea nimenomaisesti surmaamista: jos tappo tehdään yllättäen esimerkiksi varkausrikoksen yhteydessä, ei tekoa ole pidettävä murhana, vaikka varkaus olisi huolellisesti etukäteen suunniteltu. Vakaasta harkinnasta voi kertoa myös se, että tekijä varustautuu tekoa varten, esimerkiksi hankkimalla aseen ja siihen patruunoita. Erityistä suunnitelmallisuutta ja harkintaa osoittaa yleensä myös rikoksella tavoiteltu hyöty. Tällaisia hyötymistarkoituksessa tehtyjä murhana tuomittavia tappoja ovat esimerkiksi ryöstömurhat ja palkkamurhat, joihin liittyy erityinen suunnitelmallisuus. Palkkaa tai palkkiota vastaan tehty tappotyö sinänsä ei ole erityinen ankaroittamisperuste taposta murhaksi, mutta kyse on tällöin yleensä erityisestä suunnitelmallisuudesta ja vakaasta harkinnasta teon taustalla.
Toinen ankaroittamisperuste on se, että henkirikos tehdään erityisen raa´alla tai julmalla tavalla. Raakuudesta ja julmuudesta voi kertoa se, että tekotapa on uhrille erityisen tuskallinen, teossa käytetyt tekovälineet ja teon toteuttamistapa. Rikoksen kohdistuminen lapsiin, teon pitkä kesto ja määrätietoinen surmaamispyrkimys ovat perusteita, jolloin teko yleensä katsotaan murhaksi. Määrätietoinen surmaamispyrkimys voi ilmetä teon jatkamisesta uhrin puolustautumisesta huolimatta tai uhriin kohdistuvat lukuisat puukoniskut. Uhrin kannalta erityisen tuskallinen ja pitkittynyt tekotapa ankaroittaa henkirikoksen yleensä murhaksi.
Henkirikos voi tulla tuomituksi murhana myös, jos teolla on samalla aiheutettu vakavaa yleistä vaaraa. Ankaroittamisperusteen soveltaminen edellyttää, että teosta on aiheutunut konkreettisesti vakavaa yleistä vaaraa. Näin on esimerkiksi, jos henkirikos tehdään räjähteiden avulla yleisellä paikalla tai ampumalla, jos sivullisten turvallisuus on samalla vaarantunut.
Neljäs ankaroittamisperuste on virkamiehen tappaminen hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimensa vuoksi. Esimerkiksi poliisit ja vanginvartijat nauttivat erityistä suojaa. Näihin ammatteihin liittyy velvollisuus tietyissä tilanteissa asettua alttiiksi väkivallalle ja sen riskille. Arkikielessä puhutaankin ”poliisimurhista”, vaikka Suomessa ne ovatkin melko harvinaisia. Myös muun kuin järjestystä ylläpitotehtävissä olevien virkamiesten surmaaminen katsotaan murhaksi, kun rikos tapahtuu virkatoimen vuoksi. Kyseeseen voivat tulla siten esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitotehtäviä hoitavat virkamiehet, syyttäjät tai tuomarit. Koska murhasta rangaistaan vain tahallisena tekona, on henkirikoksen tekijän oltava tietoinen uhrinsa virka-asemasta. Yleensä virkamieheen kohdistuva teko ilmentää tekijässään myös vakaata harkintaa.
Edellä mainittujen ankaroittamisperusteiden lisäksi rikoksen tulee olla myös kokonaisuudessaan arvostellen törkeä, jotta kyseessä voisi olla murha. Kyseessä tulee olla teko, joka on tappoa selvästi törkeämpi. Törkeysarvostelussa voidaan huomioida esimerkiksi teon motiivi, esimerkiksi palkkiota vastaan tai rasistinen peruste, teon tekeminen osana järjestäytynyttä rikollisuutta ja uhrien lukumäärä.
Rangaistusseuraamus
Murhasta on säädetty ankarin rikosoikeudellinen seuraamus, mitä Suomen rikoslain nojalla voidaan tuomita. Murhaan syyllistynyt tuomitaan vankeuteen elinkaudeksi. Jos käsillä on peruste rangaistusasteikon lieventämiselle, elinkautisen vankeusrangaistuksen sijaan tuomitaan määräaikainen vankeusrangaistus, jonka pituus on 2-12 vuotta. Yleensä murhaan syyllistynyt tuomitaan myös maksamaan vahingonkorvauksia uhrin omaisille sekä oikeudenkäyntikulut.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Murhasta tuomitseminen edellyttää erityisen ankaroittamisperusteen käsillä oloa
- Elinkautisesta vankeudesta voi päästä ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan silloin, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt 12 vuotta
Varoitukset
- Elinkautinen vankeusrangaistus on ankarin Suomen rikoslain tuntema rangaistusseuraamus
- Murhasta epäilty voidaan vangita ennen kuin syyllisyys on ratkaistu tuomioistuimessa
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa