» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Riita-asian asianosaisten rooleja dispositiivisessa riita-asiassa, eli asiassa jossa sovinto on sallittu, määrittävät määräämisperiaate ja käsittelymenetelmä. Riita-asian sisällöstä määräävät riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, riita-asian asianosaiset. Asianosaisten prosessitoimet sitovat tuomioistuinta. Määräämisperiaatteen mukaisesti tuomioistuin on sidottu riita-asiassa asianosaisten esittämään oikeudenkäyntiaineistoon: vaatimuksiin, niiden perusteisiin ja todistusaineistoon. Kantajalla on vapaus päättää kanteen nostamisesta ja valittavasta asian käsittelytavasta tilanteissa, joissa on useampia vaihtoehtoja.
Määräämisperiaate tarkoittaa kanteen osalta sitä, että tuomioistuin on sidottu kanteeseen. Kanne määrittää tuomioistuimen asian tutkimisvallan rajat. Tuomioistuin ei voi esimerkiksi tuomita enempää kuin sen, mitä asianosainen on vaatinut. Tuomioistuin ei voi perustaa ratkaisuaan asiassa, jossa sovinto on sallittu, sellaiseen seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai vastustamisensa tueksi vedonnut. Asianosaisten tekemien prosessitoimien sitovuus merkitsee lisäksi sitä, että vaatimuksen oikeaksi myöntäminen tai kanteesta luopuminen johtavat kanteen hyväksymiseen tai hylkäämiseen. Asianosaisen tunnustus sitoo tuomioistuinta, eikä tunnustetun seikan osalta tarvitse esittää todistelua. Määräämisperiaate ei kuitenkaan vaikuta tuomioistuimen todistusharkintaan eikä myöskään lain soveltamista koskeviin kysymyksiin.
Asian selvittämiseen sovelletaan siviiliprosessissa pääsääntöisesti käsittelymenetelmää. Käsittelymenetelmä tarkoittaa sitä, että oikeudenkäynnin edistäminen, oikeudenkäyntiaineiston hankkiminen ja esittäminen kuuluvat asianosaisille. Yhteistoimintaperiaatteen mukaisesti joissain tapauksissa voi olla tarpeen, että asianosaiset ja tuomioistuin toimivat yhteistyössä asian selventämiseksi. Tällöinkin oikeudenkäyntiaineiston hankkiminen on lähtökohtaisesti asianosaisten vastuulla.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Selvitä asiasi heti
Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit selventävät oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai niiden pahentumisen.» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Kantajalla on siis vaatimis- ja väittämistaakka. Kantajan vaatimukset rajaavat tuomion sisältöä: esimerkiksi vahingonkorvauksen enimmäismäärää tai mahdollisesti tuomittavaa seuraamusta. Kantajan on nimenomaisesti vedottava oikeustosiseikkoihin, eli erilaisiin vaihtoehtoisiin tapahtumakulkuihin, jotta ne tulisivat tutkittaviksi. Vastaajan on esitettävä kantajan esittämiä oikeustosiseikkoja vastaan puhuvat vastatosiseikat. Vastaajan on lähtökohtaisesti vedottava vastatosiseikkaan, jotta se tulisi tutkittavaksi.
Todistelun osalta asetelma riita-asiassa on se, että kantajan tulee näyttää toteen seikat, jotka tukevat kannetta ja vastaajan vastustamisensa perusteena olevat seikat.
On syytä huomata, että asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu ja joihin liittyy yleinen intressi, asianosaisten määräämisvaltaa on rajoitettu. Näissä riita-asioissa, kuten lapsen huoltoa koskevissa asioissa, tuomioistuimella on virallisperiaatteen mukaisesti vahvempi rooli. Tämä näkyy selvimmin rikosasioiden käsittelyssä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa