Minilex - Lakipuhelin

Onko kyseessä ennakkoperintö vai lahja?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Ennakkoperinnön ja tavanomaisen lahjan erottaminen toisistaan voi olla haastavaa. Kysymys tulee tarkasteltavaksi vasta perinnönjaossa; ennen henkilön kuolemaa kaikki hänen antamansa lahjat ovat ns. tavallisia lahjoja. Ennakkoperintöjen oikeusvaikutukset ilmenevät vasta vainajan kuoltua. Perinnönjaossa ennakkoperintönä saadun osuuden huomiointi tapahtuu siten, että vainajan jäämistöön lisätään ennakkoperinnön arvo ja tästä summasta lasketaan kullekin perilliselle tulevan perintö- tai lakiosan suuruus. Ennakkoperinnön saaneen katsotaan saaneen osan hänelle tulevasta perinnöstä jo etukäteen. Tämän vuoksi ennakkona saatu osuus tuleekin vähentää saajansa perintöosuudesta. Keskeisenä intressinä on palauttaa tilanne sellaiseksi kuin se olisi, mikäli ennakkoperintö olisi jätetty antamatta. 

Lain mukaan lähtökohtana on, että perittävän rintaperilliselleen antama lahja on perinnönjaossa huomioitava ennakkoperintönä. Tätä kutsutaan ennakkoperintöolettamaksi. Kyseinen olettama voidaan kumota perittävän määräyksellä siitä, että kyseessä ei ole ennakkoperintönä pidettävä lahja. Lahjan luonne voi olla pääteltävissä myös olosuhteiden perusteella. Tilanne voi olla tällainen esimerkiksi mikäli perittävä on antanut kaikille lapsilleen samansuuruiset lahjat. Tällöin ei ole perusteltua kohdella lahjoja ennakkoperintöinä ja tehdä vähennyksiä perinnönjaossa. Jos lahjansaaja sen sijaan on muu perillinen kuin rintaperillinen, on olettama päinvastainen eli lahjoitus katsotaan ennakkoperinnöksi vain, mikäli omaisuutta annettaessa on siten määrätty tai vallinneiden olosuhteiden perusteella on mahdollista katsoa niin tarkoitetun.

Lahjan ja ennakkoperinnön eroavaisuuksia voidaan arvioida eri kriteerein. Ensinnäkin arvioitavaksi voidaan ottaa lahjanantajan ja lahjansaajan suhde. Jotta lahja voisi olla ennakkoperintöä, tulee sen saajan olla sen antajan perillinen. Muille kuin perillisille annetut lahjat eivät ole ennakkoperintöjä. Ennakkoperintönä pidettävän oikeustoimen tulee olla ainakin joiltain osin vastikkeeton, muttei välttämättä kokonaan. Kyseessä voi olla myös esimerkiksi lahjaluontoinen kauppa (omaisuus on myyty esimerkiksi hinnalla, joka on alle 75 % kohteen käyvästä arvosta) tai velan anteeksianto. Tällaisissa tilanteissa on tosin huomattava, että vain oikeustoimen vastikkeeton osuus katsotaan ennakkoperinnöksi. Ennakkoperintö ei siten välttämättä ole puhdaspiirteinen lahja. 

Lisäksi hyvin keskeinen huomioitava seikka ennakkoperinnön ja lahjan välisen rajan määrittelyssä on lahjanantajan tarkoitus. Vaikka kaikki jokin lahjoitus täyttäisi kaikki ennakkoperinnön kriteerit ja kuuluisi ennakkoperintöolettaman piiriin, lahjanantajan tarkoituksen perusteella voidaan silti katsoa, ettei sitä tule ottaa huomioon ennakkoperintönä. Lahjanantaja on saattanut määrätä tästä nimenomaisesti esimerkiksi testamentissa tai lahjakirjassa. Lahjanantajan tarkoitus voi olla pääteltävissä myös olosuhteiden perusteella, tätä voi tosin olla hankalaa näyttää toteen perinnönjaossa. Varminta onkin tarkoituksen ilmaiseminen kirjallisessa muodossa.

Ennakkoperintökysymysten yhteydessä on hyvä huomioida mahdolliset lahjoituksesta laaditut asiakirjat, esimerkiksi lahjakirja. Ennakkoperintöasiat saattavat osoittautua yllättävän monimutkaisiksi ja vaikeammissa tapauksissa onkin hyvä kääntyä asiantuntevan lakimiehen puoleen.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa