Minilex - Lakipuhelin

Milloin kyseessä on suosiolahja?


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Pesänselvityksen ja perinnönjaon yhteydessä tulee selvittää pesään kuuluva omaisuus eli varat ja velat. Jaon kohteena olevan jäämistön arvo saattaa poiketa melko olennaisestikin siitä, mitä pesän omaisuus reaalisesti on jakohetkellä. Pesän varoihin saatetaan nimittäin lisätä laskennallisesti ennakkoperintö, jonka perittävä on antanut jollekin perillisistä. Vastaavasti pesän varoihin saatetaan lisätä myös testamenttiin rinnastettavissa oleva lahjoitus taikka perittävän jälkeläiselleen tai tämän puolisolle antama muu lahja niin sanottuna suosiolahjana.

Suosiolahja on perittävän antama lahja, joka on annettu joko perittävän perilliselle tai tämän puolisolle tarkoituksena suosia lahjan saajaa muiden lakiosaan oikeutettujen perillisten kustannuksella. Suosiolahjan arvon lisääminen korottaa sekä jäämistön että rintaperillisille kuuluvien lakiosien arvoa.

Suosiolahjan huomioon ottaminen perinnönjaossa edellyttää, että joku rintaperillisistä vaatii sen huomioon ottamista. Laissa ei ole määrätty tarkkaa aikarajaa, jonka kuluessa suosiolahjaan tulisi vedota. Oikeuskirjallisuuden ja – käytännön parissa on otettu lähtökohdaksi kymmenen vuotta lahjoituksen tapahtumisesta. Sen rintaperillisen, joka vetoaa suosiolahjasäännökseen, on pystyttävä todistamaan, että lahjanantajalla on ollut nimenomainen tarkoitus pyrkiä suosimaan lahjan saajaa lakiosaperillisten kustannuksella. Suosimistarkoituksen todistaminen saattaa osoittautua haastavaksi tehtäväksi.

Suosiolahjasääntely tarjoaa lakiosaan oikeutetuille perillisille mahdollisuuden vaatia toisen perillisen tai tämän puolison saaman lahjan (esimerkiksi alihintainen kauppa) huomioon ottamista laskennallisena lisäyksenä jäämistön arvoa määriteltäessä. Perittävä ei voi elinaikanaan pätevästi määrätä, ettei tiettyä lahjoitusta tule pitää perinnönjaon yhteydessä suosiolahjana.

On kuitenkin huomattava, että kaikkia perittävän antamia lahjoituksia ei voida pitää suosiolahjoina. Perittävä on saattanut antaa lahjan esimerkiksi kiitoksena pitkäaikaisesta hoivaamisesta, auttamisesta tai muunlaisesta hänen hyväkseen tehdystä työstä. Lahjoituksia ei pääsääntöisesti pidetä suosiolahjoina myöskään silloin, kun kyse on rintaperillisen oikeudesta työhyvitykseen.

Suosiolahjasääntelyn tarkoituksena on nimenomaan rintaperillisten suojaaminen yhden sukuhaaran suosimiselta. Sääntelyllä pyritään myös tasapainottamaan lakiosaperillisten välisiä suhteita. Kuten perinnönjakoa koskevassa sääntelyssä yleensäkin, myös suosiolahjaa koskevassa sääntelyssä pyritään tasajaon ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseen.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa