Minilex - Lakipuhelin

Ennakkoperintö rahana


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Erityisesti perinnönjaossa on tärkeää erottaa toisistaan rahana annettava ennakkoperintö ja normaali rahalahja. Jos lahjoitetun rahasumman katsotaan olevan ennakkoperintöä, se huomioidaan antajansa perinnönjaossa. Tällöin sen summa lisätään laskennallisesti pesän säästöön ja vähennetään saajansa perintöosasta.

Ennakkoperintö on lahja, jonka perittävä on antanut perilliselleen vielä eläessään. Antajansa varallisuuteen nähden tavanomaisia lahjoja, kuten syntymäpäivälahjoja, ei kuitenkaan katsota ennakkoperinnöiksi. Lähtökohtana on, että rintaperilliselle annettu lahja katsotaan ennakkoperinnöksi, ellei lahjanantaja ilmaise tai olosuhteista muuten ole pääteltävissä, että kyseessä on lahja eikä ennakkoperintö. Tämä ennakkoperintöolettama voidaan kumota koska tahansa vapaamuotoisesti. Riitojen välttämiseksi on kuitenkin suositeltavaa käyttää kirjallista muotoa.

Jos kuitenkin kaikki rintaperilliset saavat suuruudeltaan samanarvoiset lahjat, ei näiden lahjojen yleensä katsota olevan ennakkoperintöä. Lahjakirjaan on tosin tällaisessakin tilanteessa viisasta tehdä selkeä merkintä, mikäli halutaan varmistua, ettei lahjaa oteta ennakkoperintönä huomioon perinnönjaossa.

Sillä, katsotaanko lahjoitettu rahasumma ennakkoperinnöksi vai ei, on myös verotuksellisia vaikutuksia. Lahjasta on aina sen luovutuksen yhteydessä maksettava lahjavero, mikäli saman henkilön antamien lahjojen arvo kolmen vuoden aikana ylittää 5 000 euroa. Isän lapselleen antamasta 10 000 eurosta tulee siten maksaa lahjavero vaikka jo etukäteen tiedettäisiin, että kyseistä lahjaa tullaan kohtelemaan ennakkoperintönä perinnönjaossa. Perinnönjaossa ennakkoperinnöstä maksettu lahjavero kuitenkin vähennetään sen saajalle määrättävästä perintöverosta. On huomattava, että perintövero on progressiivinen ja tämän vuoksi lahjan huomioonottaminen ennakkoperintönä perinnönjaossa saattaa nostaa perillisten maksettavaksi tulevaa perintöveroa. Luonnollisesti normaaliksi lahjaksi katsottua luovutusta ei huomioida perintöverotuksessa. Tästäkin voidaan tosin poiketa tilanteissa, joissa lahja on annettu perittävän kuolemaa edeltävän kolmen vuoden aikana.

Toinen ero ennakkoperinnön ja lahjojen välillä ilmenee siinä, että perintövero tulee maksettavaksi vasta yli 20 000 euron perintöosuudesta. Perintöverotuksessa on kaksi veroluokkaa. Perittävälle läheisemmät sukulaiset joutuvat siten maksamaan perinnöstään vähemmän veroa kuin kaukaisemmat sukulaiset ja vieraat. Lahjavero taas tulee maksettavaksi saman henkilön antamista lahjoista, joiden arvo kolmen vuoden aikana ylittää 5 000 euroa. Lahjaveron määrään ei vaikuta lahjan osapuolten välinen sukulaisuussuhde.

Rahalahjoituksen tekeminen ennakkoperintönä voi olla tarkoituksenmukaista esimerkiksi tilanteessa, jossa joku perillisistä kaipaa rahallista tukea, mutta perittävä haluaa kuitenkin huolehtia siitä, että kaikkia perillisiä kohdellaan tasapuolisesti, ilman että yksi heistä saa rahallista etua muiden kustannuksella. Ennakkoperintösääntely varmistaa, että samassa perillisryhmässä olevat perilliset saavat loppujen lopuksi yhtä suuret osuudet perinnöstä, myös tilanteessa, jossa joku heistä on saanut osansa – tai osan siitä – jo aiemmin.

Ennakkoperintöön liittyvissä ongelmissa kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa