Minilex - Lakipuhelin

Alaikäisen edunvalvoja kuolinpesässä

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kuolinpesässä tehtävää päätöksentekoa ja asioiden hoitoa varten vajaavaltainen, esimerkiksi alaikäinen, tarvitsee edunvalvojan. Edunvalvoja on kutsuttava perunkirjoitukseen, hän osallistuu alaikäisen puolesta pesän yhteishallintoon ja edustaa alaikäistä perinnönjaossa. Alaikäisen edunvalvoja on lähtökohtaisesti hänen huoltajansa eli yleensä lapsen vanhempi.

Jos huoltajia on useampia, edustavat he lasta yhdessä, ja tekevät yhdessä myös lasta koskevat päätökset. Yhteishuoltajuustilanteessa toinen huoltajista voi kuitenkin toimia molempien puolesta valtakirjan nojalla. Lakimääräiselle edunvalvojalle täytyy määrätä sijainen, mikäli huoltaja on esteellinen hoitamaan alaikäisen kyseiseen kuolinpesään liittyviä asioita. Esteellisyys voi aiheutua esimerkiksi sen vuoksi, että jompikumpi huoltajista on myös itse pesän osakas. Lakimääräiset edunvalvojat voivat edustaa kaikkia alaikäisiä huollettaviaan kuolinpesässä, mutta ehtona on, etteivät heidän etunsa ole keskenään ristiriidassa.

Alaikäistä edustavat siis kuolinpesässä hänen huoltajansa, mikäli eturistiriitaa ei ole, eikä huoltajia ole myöskään vapautettu edunvalvojan tehtävistään ja määrätty muuta edunvalvojaa tilalle. Jos alaikäisen ensisijainen edunvalvoja on kuitenkin esteellinen, tulee tälle hakea esteellisen edunvalvojan sijaisen määräämistä. Sijaiseksi, samoin kuin edunvalvojaksikin, valitaan henkilö, joka on tehtävään sopiva ja suostuvainen. Henkilön sopivuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa tämän taito ja kokemus sekä tehtävän laatu. Sijaisen määräämistä voi hakea lähinnä edunvalvoja tai tarvittaessa pesänjakaja, ja hakemuksella voidaan ilmoittaa, ketä esitetään sijaiseksi. Edunvalvojan sijainen määrätään ainoastaan pesän selvitystä, hallintoa ja perinnönjakoa varten, ja lakimääräinen edunvalvoja edustaa alaikäistä edelleen normaalisti muissa asioissa.

Jos alaikäisellä ei ole kuolinpesässä lainkaan edunvalvojaa tai hänen edunvalvojansa on esteellinen, on hän puutteellisesti edustettuna. Tällöin esimerkiksi perinnönjakoa rasittaa pätemättömyysperuste, johon alaikäinen voi vedota täysi-ikäiseksi tultuaan. Sen lisäksi, että alaikäisellä täytyy olla kuolinpesässä esteetön edunvalvoja, ovat jotkut toimet lisäksi luvanvaraisia. Esimerkiksi kuolinpesän yhteishallinnosta tehtävää sopimusta tai osakkaiden keskinäistä sopimusjakoa varten tarvitaan edunvalvojan suostumuksen lisäksi holhousviranomaisen lupa. Alaikäisen edunvalvontaa ja edunvalvojan henkilöä koskevissa lisäkysymyksissä neuvoja saat soittamalla lakipuhelimeemme.

Vinkit

- Alaikäisen ensisijainen edunvalvoja kuolinpesässä on tämän huoltaja

Varoitukset

- Vanhempi ei voi toimia edunavalvojana alaikäiselle, jos hän on myös samaisen kuolinpesän osakas

- Jos alaikäisellä ei ole kuolinpesässä esteetöntä edunvalvojaa, voi hän vedota tähän tullessaan täysi-ikäiseksi ja perinnönjako saatetaan joutua suorittamaan uudelleen sen pätemättömyyden vuoksi

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa