» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2015:67 oli kysymys lääkerikoksesta. A oli tilannut Yhdysvalloista verkkokaupasta 960 kappaletta 3 milligrammaa melatoniinia sisältäviä valmisteita. Korkeimman oikeuden tutkittavana oli kysymys muutoksenhakuoikeudesta, syytesidonnaisuudesta sekä rangaistukseen tuomitsematta jättämisestä.
Käräjäoikeus oli tuominnut A:n törkeästä huolimattomuudesta tehdystä lääkerikoksesta vain hänelle itselleen tilattujen 240 melatoniinitabletin osalta. Syyttäjä haki käräjäoikeuden tuomioon muutosta ja vaati rangaistusta kaikkien 960 tabletin osalta. Syyttäjän oli hyväksynyt käräjäoikeuden ratkaisun siltä osin, kuin siinä todettiin A:n menetelleen vain törkeän huolimattomasti. A oli syyttäjän valitukseen antamassaan vastineessa vaatinut, että syyte hylätään, koska melatoniini ei ollut lääke eikä siten kyseessä voi olla rikos. Hovioikeus katsoi, että kysymys A:n törkeästä huolimattomuudesta oli riidaton ja tuomitsi A:n syyttäjän vaatimalla tavalla koko 960 tabletin lääkelain vastaisesta maahantuonnista.
A vaati korkeimmassa oikeudessa, että syyte hylätään, koska melatoniini ei ole lääke eikä kysymyksessä ole rikos. Lisäksi hän vetosi siihen, ettei hän ole menetellyt törkeän huolimattomasti ja hän vaati, että hänet tulee joka tapauksessa jättää rangaistukseen tuomitsematta.
Korkein oikeus toteaa, että syyttäjän muutoksenhaku on rajannut kysymyksen A:n törkeästä huolimattomuudesta hovioikeuden tutkimisvallan ulkopuolelle. Syyttäjä oli hyväksynyt A:n menetelleen vain törkeän huolimattomasti, eikä A ollut valituksessaan väittänyt, ettei olisi toiminut törkeän huolimattomasti. Käräjäoikeuden tuomio oli jäänyt tältä osin lainvoimaiseksi. Näin ollen A ei voinut enää korkeimmassa oikeudessa vaatia syytettä tällä perusteella hylättäväksi.
A on syytteen hylkäämisperusteena vedonnut eri mieltä olleen hovioikeuden jäsenen lausuntoon, jonka mukaan syytesidonnaisuutta on katsottu loukatun sillä perusteella, ettei syytteessä ole kuvattu A:n väitettyä lääkerikoksen törkeän huolimatonta tekotapaa. Lausunnon mukaan käräjäoikeus ei voi perustaa syyksilukevaa ratkaisuaan omasta aloitteestaan siihen, että A oli laiminlyönyt velvollisuutensa selvittää menettelynsä laillisuus, kun tämän velvollisuuden laiminlyöntiin ei ole syytteessä vedottu.
Korkeimman oikeuden mukaan syytesidonnaisuutta ei kuitenkaan ole rikottu. Käräjäoikeus on ratkaissut asian kirjallisessa menettelyssä, eikä syyttäjällä siten ole ollut mahdollisuutta suullisessa pääkäsittelyssä vedota sellaisiin seikkoihin, jotka hänen käsityksensä mukaan tekisivät A:n tuottamuksesta törkeän. Kun käräjäoikeuden ratkaisu on jäänyt lainvoimaiseksi törkeää huolimattomuutta koskevan kohdan osalta, ei syyttäjällä ole ollut tarvetta kuvata näitä seikkoja enää hovioikeusvaiheessa.
Korkeimman oikeuden mukaan melatoniinia on pidettävä lääkevalmisteiden henkilökohtaisesta tuonnista Suomeen annetun asetuksen 3 §:n 3 momentin mukaisena lääkevalmisteena ottaen huomioon melatoniinin mainitseminen lääkeluettelopäätöksissä sekä Fimean aikaisempi ja komission asetuksen jälkeinen luokittelukäytäntö. Tämän perusteella korkein oikeus katsoo A:n syyllistyneen hänelle hovioikeudessa tuomittuun lääkerikokseen.
A oli vaatinut, että hänet jätetään joka tapauksessa tuomitsematta rangaistukseen, koska rikos on ollut kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Korkeimman oikeuden mukaan A oli tilannut suuren määrän lääkkeitä, joita olisi päätynyt myös muille henkilöille. Vaikka A:n ei ollut katsottu menetelleen tahallisesti lääkelain vastaisesti ja kysymys oli yksittäisestä teosta, sovellettavan rikossäännöksen tarkoitukseen ja rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyyteen nähden rikosta ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa