» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse siitä, onko kolmen vuoden vankeusrangaistuksen tuomittu alle 18-vuotias vanki A menettänyt oikeutensa valittaa kärjäoikeuden tuomiosta annettuaan vankilassa tyytymisilmoituksen, jossa hän on tyytynyt tuomioon tuomitun vankeusrangaistuksen osalta. Toiseksi kyse oli siitä, onko hovioikeus voinut jättää asian tutkimatta tyytymisilmoituksen perusteella. A vaati korkeimmalta oikeudelta valitusluvan myöntämistä ja toissijaisesti sitä, että hänen muutoksenhaku tutkitaan tuomivirhekanteluna mikäli hänellä ei katsota olevan valitusoikeutta.
Valituslipaa koskevassa valituksessa korkein oikeus muutti valitusosoitusta siten, että ratkaisuun voidaan hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta korkeimman oikeuden myönnettyä valitusluvan. A:lle myönettiin siten valituslupa. Pääasiassa korkein oikeus kumosi hovioikeuden päätöksen ja palautti asian hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että alaikäinen A oli antanut tyytymisilmoituksen keskustelematta asiasta ensin asianajajansa tai perheenjäsentensä kanssa. A ei myöskään ollut täysin ymmärtänyt tyytymisilmoituksen merkitystä. Eri mieltä olevat korkeimman oikeuden jäsenet katsoivat A:n tyytyneen rangaistukseen vankeusrangaistuksen osalta ja ruvenneen suorittamaan tuomiotaan, jonka vuoksi tuomio on tullut lainvoimaiseksi ja hovioikeus on voinut jättää asian perustellusti tutkimatta. Erimielisyys korkeimmassa oikeudessa osoitti sen, ettei tapauksen oikeudellinen tulkinta ollut täysin yksimielistä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa