» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Syyttäjän valitettua käräjäoikeuden tuomiosta säädetyssä määräajassa ja käräjäoikeuden pidennettyä vastaaja X:n pyynnöstä hänen valitusmääräaikaansa X:llä oli samanaikaisesti avoinna määräaika omalle valitukselleen ja vastavalitukselle syyttäjän valituksen johdosta. X jätti tuona määräaikana käräjäoikeudelle vastavalitukseksi nimeämänsä muutoksenhakemuksen, jonka johdosta syyttäjä ja asianomistaja tekivät vastavalitukset.
Virallinen syyttäjä ja Verohallinto vaativat X:ää vastaan ajamassaan asiassa, että X tuomitaan rangaistukseen törkeästä veropetoksesta. Käräjäoikeus tuomitsi X:n veropetoksesta sakkorangaistukseen ja korvaamaan Verohallinnolle osan määräämättä jääneestä verosta. Lisäksi käräjäoikeus velvoitti valtion korvaamaan X:lle osan hänen oikeudenkäyntikuluistaan.
Hovioikeus jätti syyttäjän ja Verohallinnon vastavalitukset tutkimatta. Vastavalituksessaan syyttäjä vaati X:n tuomitsemista käräjäoikeudessa esittämänsä syytteen mukaisesti rangaistukseen törkeästä veropetoksesta ja joka tapauksessa hänen tuomitsemistaan ankarampaan rangaistukseen. Verohallinto vaati vastavalituksessaan, että X tuomitaan rangaistukseen törkeästä veropetoksesta ja että hänet velvoitetaan korvaamaan määräämättä jääneet verot käräjäoikeudessa vaaditun mukaisesti. Perusteluinaan hovioikeus lausui, että oikeudenkäymiskaaren momentin mukaan valittajan vastapuoli saattoi tyytymättömyyttä ilmoittamatta valittaa osaltaan käräjäoikeuden tuomiosta. OK:n mukaan määräaika vastavalitusta varten oli kaksi viikkoa valittajalle asetetun valitusmääräajan päättymisestä. Kuten säännöstä koskevasta hallituksen esityksestä (HE 91/2002 vp s. 36) ilmeni, vastavalitus oli mahdollinen vain alkuperäisen valituksen tehnyttä asianosaista vastaan. Näin ollen syyttäjän ja Verohallinnon vastavalitukset voitiin tutkia ainoastaan siinä tapauksessa, että X:n vastavalitukseksi otsikoima, pidennetyn valitusajan kuluessa käräjäoikeuteen saapunut kirjelmä katsottaisiin varsinaiseksi valitukseksi eikä vastavalitukseksi.
Oikeudenkäymiskaaren mukaan valittajan vastapuoli voi tyytymättömyyttä ilmoittamatta valittaa osaltaan käräjäoikeuden tuomiosta (vastavalitus). Määräaika vastavalitusta varten on kaksi viikkoa valittajalle asetetun valitusmääräajan päättymisestä. X on nimennyt käräjäoikeuteen 21.1.2009 toimittamansa muutoksenhakemuksen oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 14 a §:ssä tarkoitetuksi vastavalitukseksi. X on siten yksilöinyt tarkoittamansa muutoksenhakukeinon yksiselitteisesti, eikä hänen muutoksenhakemustaan voida tulkita muuksi kuin miksi hän on sen nimenomaisesti tarkoittanut. Koska X ei siten ole valittanut käräjäoikeuden tuomiosta, vaan hän on tehnyt syyttäjän valituksen johdosta vastavalituksen, syyttäjä ja Verohallinto eivät ole voineet tehdä vastavalitusta X:n muutoksenhakemukseen.
Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden päätöksen lopputulosta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa