» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
KKO:n tapauksessa 2011:1 oli kysymys siitä, oliko lääkäri syyllistynyt seksuaaliseen hyväksikäyttöön potilaan tutkimisen yhteydessä.
Syyttäjän mukaan A oli käyttänyt hyväksi asemaansa lääkärinä ja tutkimusta suorittavana henkilönä ja taivuttanut hänestä erityisen riippuvaisen henkilön alistumaan seksuaalisen teon kohteeksi käyttäen törkeästi väärin itsensä ja tutkittavan välistä riippuvuussuhdetta. Tapauksessa syyttäjän mukaan asianomistaja B oli mennyt rintojen ultraäänitutkimukseen, jolloin A oli tutkimuksen aikana kosketellut asiattomasti B:n rintoja ja pyytänyt B:tä lypsämään rintaa eritteen esille saamiseksi. A oli myös ottanut rinnan käteensä, imenyt nänniä ja kokeillut tämän jälkeen vielä rintoja. Syyttäjä esitti, että A oli halventanut B:tä tällä menettelyllä ja B vaati A:lta vahingonkorvauksia. A kiisti syytteet.
Käräjäoikeuden mukaan rintojen käsin tunnustelemiselle oli ollut lääketieteellinen peruste. Nännin imemiselle A oli saanut myöskin tutkittavan luvan. Käräjäoikeuden mukaan lyhyehkön ajan kestäneen yksittäisen tutkimuksen aikana ei ollut myöskään voinut syntyä erityistä riippuvuuta tutkittavan ja lääkärin välille. Käräjäoikeus vapautti A:n syytteistä. Syyttäjä ja B valittivat hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Korkeimmassa oikeudessa syyttäjä vaatii A:n tuomitsemisesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta tai vaihtoehtoisesti kunnianloukkauksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen. B vaatii lisäksi kärsimyskorvauksia.
Korkein oikeus katsoo, että A:n toimenpiteet ovat poikenneet vakiintuneesta ja lääketieteellisesti suositellusta käytännöstä. Potilaan rintojen ulkonäön kehuminen ei kuulu tutkimuksen suorittamiseen. Korkein oikeus katsoo, että A on lääketieteellisen tutkimuksen yhteydessä tehnyt B:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavan teon, jota on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä seksuaalisesti olennaisena. Korkein oikeus katsoo myös, A on käyttänyt törkeästi hyväkseen potilaansa luottamusta ja tutkimustilanteeseen liittynyttä erityistä riippuvuussuhdetta. Näin siis seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistö on täyttynyt, kun asianomistaja ei ole antanut suostumusta seksuaaliseen tekoon. KKO katsoo, että A on menettelyllään syyllistynyt myös virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Korkein oikeus muuttaa hovioikeuden tuomiota. A tuomitaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta 80:een päiväsakkoon ja lisäksi hänet velvoitetaan suorittamaan B:lle korvauksena kärsimyksestä 1200 euroa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa