- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Takaisinottovelvollisuus luo velvoitteita työnantajalle ja oikeuksia irtisanotulle työntekijälle. Sääntelyn perimmäisenä tarkoituksena on ollut pitkäaikaisen työttömyyden ehkäiseminen. Jos työnantaja on irtisanonut työntekijän muista kuin työntekijästä johtuvista syistä, eli esimerkiksi taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, ja myöhemmin irtisanomisen jälkeen samalla työnantajalla ilmeneekin uudelleen tarvetta työvoimalle, työnantajalla on tietty velvollisuus ottaa irtisanottu työntekijä takaisin.
Takaisinottovelvollisuus edellyttää ensinnäkin sitä, että irtisanottu työntekijä on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ja on siellä työnantajan työvoimatarpeen syntyessä edelleen kirjoilla työnhakijana. Edellä mainittu kriteeri ei kuitenkaan edellytä että hakija olisi työttömänä. Toiseksi työnantajan työvoimatarpeen tulee ilmetä neljän kuukauden kuluessa irtisanomisen tapahduttua. Jos työsuhde on jatkunut ilman keskeytyksiä yli 12 vuotta, on takaisinottoaika kuuden kuukauden mittainen. Kolmanneksi niiden työtehtävien, johon työvoimaa tarvitaan, tulee olla samoja tai samankaltaisia kuin ne työtehtävät, joita irtisanottu oli ennen työsuhteen päättymistä tehnyt.
Kaikkien näiden yllä mainittujen edellytysten tulee täyttyä samanaikaisesti, jotta työnantajalle syntyy takaisinottovelvollisuus irtisanottua työntekijää kohtaan.
Irtisanotulle muodostuva etuoikeus tarjolla olevaan työhön
Työnantajan takaisinottovelvollisuus tarkoittaa käytännössä irtisanotun työntekijän etuoikeutta tarjolla olevaan työhön suhteessa muihin työnhakijoihin. Näin ollen irtisanottu työntekijä syrjäyttää pätevämmänkin ulkopuolisen työnhakijan. Etusijaa ei kuitenkaan synny vielä työsuhteessa oleviin työntekijöihin nähden, ja siten esimerkiksi lomautetulla työntekijällä on etusija irtisanottuun nähden.
Takaisinottovelvollisuuden täyttäminen
Työnantajan tulee itse olla aktiivinen ja tarjota työtä suoraan joko entiselle työntekijälle, taikka kysellä työvoimatoimistosta, jos irtisanottu työntekijä olisi vielä työttömänä ja tarjota hänelle työtä työvoimatoimiston kautta. Mikäli työnantaja ei tiedustele paikallisesta työvoimaviranomaisesta tietoa, vaikka hän tietäisi työntekijän olevan uudessa työssä, ei hän täytä takaisinottovelvollisuutensa vaateita.
Takaisinottovelvollisuuden laiminlyönyt työnantaja on korvausvelvollinen työntekijälle aiheutuneesta vahingosta. Takaisinottovelvollisuus on työsopimuslakiin perustuva pakottava velvoite, joka ei kuitenkaan velvoita työntekijää, jolla säilyy oikeus työstä kieltäytymiseen. Vanhalle työntekijälle tulisi tarjota sopivaa työtä ensimmäisenä ja vasta sen jälkeen, jos työntekijä kieltäytyy, työtä saa tarjota muille työpaikan ulkopuolisille hakijoille. Muun muassa korkein oikeus on todennut, että työntekijä ei ennen työsuhteensa päättymistä voi sitovasti luopua takaisinottovelvollisuuteen perustuvista oikeuksistaan. Työnantajalla on kuitenkin yleensä takaisinottovelvollisuudestaan huolimatta oikeus käyttää vuokratyövoimaa ja ottaa harjoittelija, ilman että kyseessä olisi takaisinottovelvollisuuden rikkomus. Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta ei ole kyse myöskään, kun paikka täytetään sisäisin siirroin, jolloin uutta henkilöä ei palkata.
Milloin ei ole takaisinottovelvollisuutta
Poikkeuksellisesti takaisinottovelvollisuutta ei ole kun työsuhde on päättynyt työnantajan konkurssin tai kuoleman johdosta. Samoin työnantajan ei tarvitse palkata henkilöä, jonka työsuhde on purettu tai jos työntekijä on irtisanoutunut työstään itse. Kolmanneksi takaisinottovelvollisuutta ei synny työntekijää kohtaan, joka on ollut määräaikaisessa työsuhteessa. Huomionarvoista on myös, että työtä on ennen irtisanottua tarjottava mahdollisille lomautetuille työntekijöille takaisinottovelvollisuudesta huolimatta.
Takaisinottovelvollisuutta ei ole lisäksi silloin, kun uuteen työhön perehdyttäminen tai työnhakuprosessi veisi kauemman aikaa kuin kyseinen työ kestää. Siten takaisinottovelvollisuus voi syrjäytyä esimerkiksi kiireellisen todellisen tarpeen vuoksi.
Työnantajan velvollisuus
Takaisinottovelvollisuus on vain työnantajan velvollisuus eli työntekijän ei siis ole pakko ottaa tarjottua työtä vastaan, vaan hän voi kieltäytyä siitä tai ottaa vastaan muuta työtä. Jos työnantaja rikkoo takaisinottovelvollisuutta, hänelle voi seurata siitä vahingonkorvausvelvollisuus.
Yhteenveto
- Takaisinottovelvollisuus luo oikeuksia irtisanotulle työntekijälle.
- Mikäli myöhemmin irtisanomisen jälkeen samalla työnantajalla ilmestyy uudelleen tarvetta työvoimalle, tulee työtä tarjota irtisanotulle, mikäli irtisanominen johtuu muusta kuin työntekijästä johtuvista syistä.
- Takaisinottovelvollisuuden edellytyksenä on, että irtisanottu työntekijä on ilmoittautunut työttömäksi työ- ja elinkeinotoimistoon ja on työnantajan työvoimatarpeen syntyessä kirjoilla työnhakijana, työvoiman tarve on samanlaista tai samankaltaista kuin irtisanotun aiempi työ ja, että työvoimatarve ilmenee neljän kuukauden sisällä irtisanomisesta paitsi silloin kun työsuhde on kestänyt 12 vuotta ilman keskeytyksiä, jolloin takaisinottoaika on kuusi kuukautta.
- Kaikkien edellytysten tulee täyttyä samaan aikaan.
- Irtisanotulle työntekijälle muodostuu takaisinottovelvollisuuden myötä etuoikeus tarjottavaan työhön suhteessa muihin hakijoihin, pois lukien vielä yrityksessä työsuhteessa oleviin työhakijoihin.
- Irtisanotulla työntekijällä on oikeus tarjottavan työn kieltäytymiseen.
- Työntekijällä on oikeus korvaukseen laiminlyönnistä aiheutuneista vahingoista, mikäli työnantaja ei täytä takaisinottovelvollisuuden vaateita.
- Työnantaja laiminlyö takaisinottovelvollisuutensa vaateet, mikäli hän ei tiedustele entisen työntekijän työtilannetta paikalliselta työvoimaviranomaiselta, vaikka tietäisi tämän olevan uudessa työssä.
- Työnantaja ei riko takaisinottovelvollisuuttaan käyttämällä vuokratyövoimaa, ottamalla harjoittelijaa tai sisäisen siirron kohdalla.
- Takaisinottovelvollisuus ei koske tilanteita, joissa työsuhde päättyy työnantajan konkurssiin tai kuolemaan, työntekijän irtisanoutumiseen, määräaikaiseen työsuhteeseen taikka työsuhteen purkamiseen.
Summary in English
- The reinstatement obligation grants rights for the dismissed employee.
- If after a dismissal the need for labor appears again at the same employer, the job must be offered to the dismissed person, if the dismissal is due to reasons other than the employees.
- The prerequisite for the reinstatement obligation is that the dismissed employee has registered as unemployed job seeker at the Employment and Economic Affairs Office when the employer's need for labor arises, the need for labor is the same or similar to the dismissed person's previous position and that the need for labor appears within four months of the termination, except when the employment relationship has lasted 12 years without interruptions, in which case the reinstatement period is six months.
- All prerequisites must be met at the same time.
- Due to the reinstatement obligation, the dismissed employee has a priority right to the offered job in relation to other applicants, excluding job applicants who are still employed by the company.
- The dismissed employee has the right to refuse the offered job.
- The employee has the right to compensation for damages caused by negligence if the employer does not meet the demands of the re-employment obligation.
- The employer neglects the claims of his duty to re-employ, if he does not inquire about the work situation of the former employee from the local labor authority, even if the employer knows that the former employee has a new job.
- The employer does not violate its re-employment obligation by using hired labor, by taking on an intern or in the case of an internal transfer.
- The reinstatement obligation does not apply to situations where the employment relationship ends with the employer's bankruptcy or death, the employee's dismissal, a fixed-term employment relationship or the termination of the employment relationship.
Varoitukset
- Takaisinottovelvollisuuden rikkominen on rangaistavaa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa