Minilex - Lakipuhelin

Riita ennakkoperinnöstä


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Ennakkoperinnöllä tarkoitetaan perittävän eläessään perilliselleen antamaa lahjaa. On kuitenkin tärkeää ja oleellista tehdä ero lahjan ja ennakkoperinnön välille, sillä juuri ennakkoperinnön avulla voidaan huolehtia siitä, että perillisiä kohdellaan perinnönjaossa tasapuolisesti, vaikka joku heistä kaipaisikin esimerkiksi taloudellista tukea ennen kuin perinnönjako on ajankohtainen. Ennakkoperintöriitojen välttämiseksi on suotavaa tutustua ennakkoperinnön periaatteisiin.

Ennakkoperinnöksi ei katsota lahjan antajan varallisuuteen nähden tavanomaisena pidettävää lahjaa, mutta sen sijaan esimerkiksi omaisuuden myynti perilliselle selvästi sen käypää hintaa edullisemmin katsotaan ennakkoperinnöksi. Ellei lahjanantaja ilmaise, että kyseessä ei ole ennakkoperintö katsotaan rintaperilliselle annettavat lahjat ennakkoperinnöksi. Lahjan antaja voi kumota olettaman vapaamuotoisesti milloin tahansa, mutta perillisten kesken syntyvien riitojen välttämiseksi ilmoitus on yleensä järkevintä tehdä kirjallisesti.

Kaikille rintaperillisille annettavia saman suuruisia lahjoja ei yleensä katsota ennakkoperinnöksi, mutta tällaisessakin tapauksessa lahjanantajan kannattaa varmuuden vuoksi mainita luovuttamansa omaisuuden lahjaluonteesta selkeästi lahjakirjassa.

Ennakkoperinnön ja lahjan erottaminen toisistaan on oleellista verotuksellisten syiden sekä tietysti tulevaisuuden perinnönjaon kannalta. Jos perittävän antaman lahjan katsotaan olevan ennakkoperintöä se otetaan huomioon perinnönjaossa. Ennakkoperinnön arvo lisätään vainajan pesään, jonka jälkeen sen arvo vähennetään ennakkoperinnön saaneelle tulevasta perintöosasta. Vaikka jonkun perillisen saama ennakkoperintö olisi arvoltaan suurempi kuin hänelle kuuluva perintöosa, hän ei joudu palauttamaan esimerkiksi ennakkoperintönä saamaansa kiinteistöä.

Usein ajatellaan virheellisesti, että ennakkoperinnöstä maksetaan veroa vasta varsinaisessa perinnönjaossa. Totuus on kuitenkin se, että ennakkoperinnöstä on maksettava lahjavero sen luovutuksen yhteydessä. Jo maksetun lahjaveron määrä taas vähennetään aikanaan maksettavasta perintöverosta. Huomioon kannattaa kuitenkin ottaa, että ennakkoperintö voi nostaa perintöveron määrää, sillä perintövero on luonteeltaan progressiivinen. Jos luovutus on katsottu lahjaksi eikä ennakkoperinnöksi, sitä ei huomioida perintöverotuksessa, paitsi tilanteessa jolloin lahja on annettu perittävän kuolemaa edeltävän kolmen vuoden aikana.

Ero lahjan ja perinnön välillä ilmenee myös siinä, että perintöveroa maksetaan yli 20 000 euron perintöosuudesta ja lahjaveroa puolestaan saman henkilön antamista lahjoista, joiden arvo ylittää kolmen vuoden aikana 4000 euroa. Rajan ylittyessä lahjaveroa maksetaan lahjojen yhteenlasketun arvon perusteella. Perintöverotuksessa puolestaan on kaksi veroluokkaa, pienempi vero koskee muun muassa rintaperillisiä sekä aviopuolisoa ja suurempi taas kaukaisempia sukulaisia sekä vieraita.

Perittävälle annettavien lahjojen määrittäminen ennakkoperinnöksi on omiaan ehkäisemään eripuraa perillisten välillä perinnönjaossa. Koska perittävällä on täysi oikeus määrätä omaisuudestaan elinaikanaan, hän voi päättää lahjoittaa omaisuuttaan – lahjana tai ennakkoperintönä – kenelle haluaa, perillisten on siis turha riidellä keskenään tulevan perittävän päätösestä. Ennakkoperintöön liittyvissä epäselvyyksissä kannattaa asiaa kuitenkin tiedustella aina lakimieheltä.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa