Lähtökohtaisesti ajatellaan, että rintaperillisten tulisi periä vanhemmiltaan yhtä suuret perinnöt. Tätä tasajaon periaatetta tukee säännökset ennakkoperinnöstä ja suosiolahjasta. Ennakkoperinnöllä tarkoitetaan perittävän eläessään perilliselleen lahjoittamaa omaisuutta. Perillisen perittävältä saamat ennakkoperinnöt tulee vähentää hänelle jäämistöstä tulevasta osuudesta perittävän kuoleman jälkeisessä perinnönjaossa. Täten ennakkoperinnön antamisen tarkoituksena ei ole suosia sen saajaa muiden perillisten kustannuksella. Mikäli omaisuuden antamisella on ilmeisesti haluttu suosia jotakin perillistä tai tämän puolisoa muiden lakiosaperillisten kustannuksella, on kyseessä suosiolahja. Suosiolahjan määrittelyssä keskeistä on sen antajan suosimistarkoitus. Suosiolahjan antaja on usein kieltänyt lahjan huomioimisen ennakkoperintönä perinnönjaossa. Suosiolahjan määrä voidaan kuitenkin ottaa huomioon perinnönjaossa lisäämällä se laskennallisesti jäämistön. Tämä edellyttää, että jokin perillisistä vetoaa suosiolahjaan ja kykenee näyttämään toteen suosimistarkoituksen. Perittävän eläessä antama ennakkoperintö tai suosiolahja otetaan huomioon lopullisessa perinnönjaossa. Lahjan saaja saa tällöin perinnönjaossa muita pienemmän perinnön, koska hänen katsotaan saaneen osa perinnöstään jo aiemmin. Vaikka perittävä antaisi rintaperilliselleen lahjan, jota ei halua katsottavan ennakkoperinnöksi, voidaan tämä myöhemmin katsoa suosiolahjaksi.

Mikä on ennakkoperintö?

Ennakkoperintö on sellainen lahja, jonka perittävä on antanut eläessään perilliselleen. Ennakkoperintö otetaan huomioon lopullisessa perinnönjaossa. Ennakkoperintö vähentää ennakkoperinnön saaneen perillisen osuutta perinnönjaossa. Ennakkoperinnön tarkoituksena on saattaa perilliset mahdollisimman tasapuoliseen asemaan. Ajatellaan, että on oikeudenmukaista, että kaikki rintaperilliset saavat lopulta saman verran perintöä vanhemmiltaan. Perinnönjaossa niin ikään tasataan tilit. Sellaiset lapset, jotka ovat vanhempien eläessä saaneet paljon ennakkoperintöä, saavat vanhempien kuoltua pienemmän osuuden perinnöstä.

Ennakkoperinnöksi katsotaan myös lahjanluonteiset luovutukset. Jos perittävä on esimerkiksi myynyt lapselleen omaisuuttaan alihintaan, katsotaan tämä ennakkoperinnöksi. Jos kauppahinta on yli 75 % omaisuuden käyvästä arvosta, ei kauppaa katsota alihintaiseksi. 

Sellaisia kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet isälle tai äidille lapsen elättämisestä, kasvattamisesta ja kouluttamisesta, ei vähennetä lapsen perinnöstä. Kuitenkin silloin, kun lapsen koulutukseen on laitettu perheen oloihin nähden huomattavat kustannukset, voidaan niitä vähentää lapsen perinnöstä. Vähennyksen määrän tulee olla olosuhteisiin nähden kohtuullinen. 

Perittävä voi myös määrätä, että rintaperillisen elatukseen, kasvatukseen tai koulutukseen menneet erityiset kustannukset on vähennettävä perillisen perinnöstä. Tällaista määräystä on noudatettava, vaikka se rajoittaisi perillisen lakiosaa. Määräystä kuitenkin noudatetaan vain silloin, kun vähennys katsotaan olosuhteisiin nähden kohtuulliseksi. Lakiosa on se osuus perinnöstä, johon rintaperillisellä on oikeus esimerkiksi testamentista huolimatta. Jos lapsia on yksi, on hänen lakiosansa ½ koko perinnöstä. Puolet omaisuudestaan perittävä on voinut testamentata toisaalle.

Mikä on suosiolahja?

Suosiolahjan huomioon ottamisen tarkoituksena on turvata rintaperillisten keskinäinen yhdenmukaisuus. Suosiolahja on sellainen perittävän antama lahja, jonka tarkoituksena on ollut suosia lahjan saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen, eli rintaperillisen vahingoksi. Suosiolahja siis suosii yhtä ja loukkaa muita. Jos suosiolahjasäännöksiä ei olisi, voisi perittävä lahjoittaa kaiken omaisuutensa vain yhdelle lapsistaan ja määrätä kaikkien lahjoitusten yhteydessä, ettei kyseessä ole ennakkoperintö. 

Rintaperillisiä ovat perinnönjättäjän lapset ja lapsenlapset. Rintaperillisiin rinnastetaan myös ottolapset ja heidän lapsensa. Suosiolahjaksi katsotaan sellainen lahja, joka on annettu perinnönjättäjän rintaperilliselle tai heidän puolisoilleen.Lahjanantaja ei voi testamentissa tai muutenkaan tehokkaasti määrätä, ettei tiettyä hänen tekemäänsä lahjoitusta voitaisi perinnönjaossa pitää suosiolahjana. Perillinen voikin aina vedota suosiolahjaan ja vaatimuksen menestyessä kasvattaa lakiosansa määrää. Käytännössä suosimistarkoituksen toteen näyttäminen voi osoittautua haasteelliseksi. Laki ei ole asettanut vetoamiselle aikarajaa, mutta oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa rajana on pidetty noin 10 vuotta lahjoituksen tekemisestä. On huomattava, että suosiolahjaan voivat vedota vain perittävän rintaperilliset, eivät kaukaisemmat sukulaiset.

Kuten ennakkoperintö, myös suosiolahja vaikuttaa myöhemmin jaettavaan perintöön. Suosiolahjan arvo lisätään laskennallisesti kuolinpesän varoihin. Suosiolahjan arvo lisää kuolinpesän varoja ja näin kasvattaa rintaperillisten lakiosia. Jos yksi perillisistä on saanut suosiolahjan, vähennetään suosiolahjan arvo hänen saamastaan perinnöstä. Näin ollen suosiolahjan saanut saa perinnönjaossa muita rintaperillisiä pienemmän perinnön.

Suosimistarkoitus

Lakiosaan oikeutettu perillinen voi vaatia suosiolahjan huomioimista perinnönjaossa. Kuitenkin jos muut perilliset haluavat vedota perinnönjaossa aiemmin annettuun suosiolahjaan, tulee heidän näyttää toteen lahjan suosimistarkoitus. Joissain tilanteissa suosimistarkoituksen osoittaminen voi olla erittäin haastavaa. Suosimistarkoituksen voi osoittaa esimerkiksi se, että perittävä on toistuvasti antanut lahjoja vain yhdelle sukuhaaralle, eli yhdelle lapsistaan ja tämän lapsille. Aina lahjaa ei kuitenkaan ole annettu suosimistarkoituksessa. Tällaisia muita syitä voivat olla esimerkiksi se, että perinnönjättäjä on lahjan avulla pyrkinyt turvaamaan yritystoiminnan jatkuvuuden tai vanhuudenpäivänsä. 

Suosiolahjan huomioiminen perinnönjaossa vähentää perinnönjättäjän mahdollisuutta suosia yhtä perillisistään. Perinnönjättäjä ei voi määrätä, että hänen antamaansa lahjaa ei katsota myöhemmin suosiolahjaksi. Myös esimerkiksi alihintaan tehty kauppa voidaan myöhemmin katsoa suosiolahjaksi. 

Kaikkia lahjoja ei kuitenkaan katsota suosiolahjaksi. Perittävä on voinut antaa lahjoja esimerkiksi kiitoksena hoidosta ja huolenpidosta. Tällöin voi kyseeseen tulla rintaperillisen oikeus työhyvitykseen. Jos perillinen on jatkuvasti avustanut perittävää esimerkiksi perittävän taloudenhoidossa saamatta siitä korvausta, on perillinen oikeutettu saamaan jäämistöstä hyvityksen työstään. Työn ei ole tarvinnut perustua osapuolten väliseen sopimukseen. Hyvitystä voidaan vaatia yhteensä viideltä vuodelta, mutta ei kuitenkaan työstä, joka on tehty yli kymmenen vuotta ennen perittävän kuolemaa. Työhyvityksen määrään vaikuttavat jäämistön varat, tehdyn työn laatu ja määrä, työn suorittajan ammattitaito, hänen perittävältä luontoissuorituksena tai muutoin saamansa vastike sekä muut erityiset asiat. Työhyvityksen antaminen ei saa loukata perillisten oikeutta lakiosaan.

Lakiosan täydennys

Suosiolahjan saanut voi joutua korvaamaan osan saamastaan lahjasta, jos kaikki lakiosaan oikeutetut eivät muutoin saa lakiosiaan. 

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa kuolinpesällä on jaettavia varoja 2 000 euroa ja rintaperillisiä on kaksi. Toinen rintaperillisistä on saanut aikaisemmin suosiolahjana 10 000 euron lahjoituksen. Jäämistön laskennalliseksi arvoksi katsotaan tuolloin 12 000 euroa.

Perittävä saa määrätä omaisuutensa toisesta puolikkaasta vapaasti. Omaisuuden toinen puolikas kuuluu hänen rintaperillisilleen. Näin ollen molemmat rintaperilliset ovat oikeutettuja lakiosana ¼ osaan perinnöstä eli 3 000 euroon. Toinen rintaperillisistä on saanut lakiosansa jo suosiolahjan kautta. Sen sijaan kuolinpesän varat eivät riitä korvaamaan toisen perillisen lakiosaa eli 3000 euroa. Tästä syystä suosiolahjan saanut perillinen on velvollinen korvaamaan toiselle perilliselle lakiosan täydennyksenä 1000 euroa. Suosiolahjan saava joutuu siis korvaamaan lakiosaperilliselle lakiosantäydennyksenä sen määrän, mikä lakiosasta on jäänyt uupumaan.

Lakiosan täydennystä tulee vaatia kanteella vuoden kuluessa siitä, kun rintaperillinen on saanut tietää perittävän kuolemasta ja suosiolahjasta. Kanne on kuitenkin nostettava viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.

Yhteenveto

• Ennakkoperinnöllä tarkoitetaan perittävän eläessään perilliselleen lahjoittamaa omaisuutta.
• Ennakkoperintö vähennetään perillisen saamasta osuudesta perinnönjaossa.
• Suosiolahjaksi katsotaan lahja, jolla on ilmeisesti haluttu suosia tiettyä perillistä muiden lakiperillisten kustannuksella.
• Suosiolahjan määrä voidaan ottaa huomioon perinnönjaossa edellyttäen, että jokin perillisistä vetoaa suosiolahjaan ja kykenee näyttämään toteen suosimistarkoituksen.
• Suosiolahjasäännökset ehkäisevät sen, että perittävä ei voi lahjoittaa kaikkea omaisuuttansa vain yhdelle perilliselle ja määrätä, että lahjat eivät ole ennakkoperintöä.
• Vain perittävän rintaperilliset voivat vedota suosiolahjaan.
• Rintaperillisillä voi myös olla oikeus työhyvitykseen, jossa perittävä on antanut lahjoja kiitoksena esimerkiksi hoidosta tai huolenpidosta.
• Työhyvityksen antaminen ei saa loukata perillisten oikeutta lakiosaan.
• Jos eräs rintaperillinen on saanut niin paljon suosiolahjoja, että kaikki lakiosaan oikeutetut eivät saa lakiosiaan täyteen, voi hän joutua korvaamaan osan lahjastaan.

Summary in English

• Preheritance refers to property donated by the testator to their heir during the testators lifetime.
• Preheritance is deducted from the heir's share in the distribution of inheritance.
• A favor gift is considered to be a gift with the apparent intention of favoring a certain heir at the expense of other legal heirs.
• The amount of the favor gift can be taken into account in the distribution of the inheritance, provided that one of the heirs appeals to the favor gift and is able to prove the intention of the favor.
• Favor gift regulations prevent the fact that the testator cannot gift all of their property to only one heir and stipulate that the gifts are not preheritance.
• Only the natural heirs of the person to be inherited can claim a favor gift.
• Natural heirs may also be entitled to work compensation where the inheritor has given gifts to thank for example, care or solicitude.
• The granting of work compensation must not violate the right of the heirs to the legal part.
• If an heir has received so many favor gifts that all those entitled to the legal part do not get their legal parts in full, the heir may have to replace part of their gift.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Olen auttanut vakavasti sairasta äitiäni päivittäin lähes kymmenen vuoden ajan. Äiti antoi minulle kiitoksena tästä työstä silloin tällöin lahjoja. Nyt kun äitini kuoli, väittävät muut sisarukset minun saaneen äidiltämme suosiolahjoja, jotka tulee ottaa huomioon perinnönjaossa. Onko asia näin?

Kaikkia perittävän antamia lahjoja ei automaattisesti katsota suosiolahjoiksi. Suosiolahja on sellainen perinnön jättäjän antama lahja, jonka tarkoituksena on yhden perillisen suosiminen muiden lakiosaan oikeutettujen perillisten vahingoksi. Perittävä voi kuitenkin antaa lahjoja lapselleen esimerkiksi kiitoksena hoidosta ja huolenpidosta. Tällöin tällaiset lahjat on mahdollista katsoa rintaperillisen saamaksi työhyvitykseksi. Lain mukaan rintaperillinen, joka on auttanut perittävää jatkuvasti esimerkiksi perittävän taloudenhoidossa, on oikeutettu hyvitykseen työstään. Oikeus työhyvitykseen voi olla, vaikka perinnön jättäjä ja perillinen eivät olisi sopineet työnteosta tai siitä maksettavasta korvauksesta. Työhyvitystä voidaan vaatia yhteensä viideltä vuodelta. Hyvitystä ei kuitenkaan voi vaatia työstä, joka on tehty yli kymmenen vuotta ennen perittävän kuolemaa. Työhyvityksen määrään vaikuttavat muun muassa jäämistön varat ja tehdyn työn määrä. Joissain tapauksissa tällaiset rintaperillisen kiitoksena saamat lahjat ovat siis katsottavissa työhyvitykseksi. Tällöin lahjoja ei katsota suosiolahjoiksi.

2. Vanhempamme antoivat aina lahjoja vain veljellemme ja hänen lapsilleen. Me kaksi muuta sisarta jäimme aina varjoon, emmekä saaneet lahjoja kuin erittäin harvoin. Voidaanko nuo veljen saamat lahjat ottaa vanhempien kuoltua huomioon perinnönjaossa?

Jos vanhemmat ovat eläessään toistuvasti antaneet lahjoja vain yhdelle lapselle ja hänen lapsilleen, on kyseessä todennäköisesti suosiolahja. Perinnönjättäjän antamat suosiolahjat voidaan ottaa huomioon perinnönjaossa. Suosiolahjat lisätään kuolinpesän arvoon laskennallisesti ja tätä kautta suosiolahjat kasvattavat rintaperillisten lakiosia. Jos vanhempienne kuolinpesän arvo on 4 000 euroa ja vanhempanne ovat antaneet veljellenne ja hänen jälkeläisilleen suosiolahjoja esimerkiksi 20 000 euron edestä, on koko kuolinpesän laskennallinen arvo 24 000. Koska sisaruksia on kolme, on jokainen sisarus oikeutettu saamaan perinnöstä lakiosana 1/6 eli tässä tapauksessa 4000 euroa. Veljen katsotaan saaneen lakiosansa jo suosiolahjojen kautta. Koska kuolinpesän varat eivät riitä kattamaan molempien sisarusten lakiosia, tulee veljen korvata se osuus, joka jää puuttumaan. Tässä tapauksessa 4000 euroa. Rintaperillisen tulee pystyä osoittamaan, että kyseessä on ollut suosiolahja. Lakiosan täydennystä tulee vaatia kanteella vuoden kuluessa siitä, kun rintaperillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta tai suosiolahjasta. Joka tapauksessa kanne tulee nostaa viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.

3. Ostin vanhemmiltani heidän omistamansa kiinteistön selvästi alihintaan. Onko tämä ennakkoperintö tai suosiolahja? Minulla on myös kaksi muuta sisarusta.

Kun vanhemmat myyvät lapselleen esimerkiksi kiinteistön selvästi alihintaan, on kyseessä yleensä ennakkoperintö. Rintaperillisten kohdalla sovelletaan ennakkoperintöolettamaa, eli alihintainen kauppa katsotaan ennakkoperinnöksi, jos muuta ei ole sovittu tai muuta ei olosuhteista voida päätellä. Jos vanhemmat ovat antaneet kaikille lapsilleen samanarvoiset lahjat tai lahjanluontoiset luovutukset (kuten alihintainen kauppa), ei lahjoituksia katsota ennakkoperinnöksi. Jos näin ei ole, eikä kauppakirjaan ole otettu mainintaa siitä, että kyse ei ole ennakkoperinnöstä, katsotaan teidän tekemänne kauppa ennakkoperinnöksi. Jos vanhempanne ovat määränneet, että kyseessä ei ole ennakkoperintö, voi kaupassa olla kyse suosiolahjasta. Suosiolahja on sellainen lahja, jolla vanhemmat suosivat yhtä lapsistaan siten, että lahjoitus loukkaa muita lakiosaperillisiä. Jos muut rintaperilliset haluavat vedota tähän, tulee heidän perinnönjakonsa yhteydessä osoittaa, että kyseessä on ollut suosiolahja. 

4. Vanhemmiltamme ei jäänyt mitään perittävää meille kahdelle sisarukselle. Siskoni on kuitenkin saanut vanhempien ollessa elossa suuria rahalahjoituksia kymmenien tuhansien eurojen edestä. Voidaanko nämä ottaa huomioon perinnönjaossa? 

Jos vanhemmat eivät ole lahjoitusten yhteydessä määränneet, että kyse ei ole ennakkoperinnöstä, voidaan lahjat katsoa ennakkoperinnöksi. Jos vanhemmat ovat määränneet, ettei kyse ole ennakkoperinnöstä, voidaan lahjat katsoa suosiolahjaksi. Suosiolahja on sellainen lahja, joka suosii yhtä perittävää muiden lakiosaperillisen vahingoksi. Sekä ennakkoperintö että suosiolahja voidaan ottaa huomioon perinnönjaossa lisäämällä niiden arvo kuolinpesän varoihin. 

5. Vanhempani myivät kiinteistön alihintaan puolisolleni. Nyt vanhempien kuoltua muut sisarukseni väittävät tämän olleen suosiolahja. Ei kai puolisolleni annettua alihintaista kauppaa voida katsoa suosiolahjaksi?

Suosiolahjaksi voidaan katsoa lahjan lisäksi alihintainen kauppa. Suosiolahja on sellainen perinnön jättäjän antama lahja, jonka tarkoituksena on suosia lahjan saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen, eli muiden rintaperillisten vahingoksi. Suosiolahjaksi katsotaan sellainen lahja, joka on annettu perinnönjättäjän rintaperilliselle tai heidän puolisoilleen. Näin ollen suosiolahja voidaan antaa perinnönjättäjän lapselle, lapsenlapselle, ottolapselle tai tämän lapselle taikka heidän puolisoilleen. Näin ollen puolisosi kanssa tehty alihintainen kauppa voidaan katsoa suosiolahjaksi.

Aiheesta muualla

• Perintökaari (Finlex)