Perinnönjaosta säädetään perintökaaressa. Ennakkoperinnöllä tarkoitetaan lahjaa, joka voidaan ottaa huomioon lahjanantajan eli siis perinnönjättäjän kuoleman jälkeen hänen perintöään jaettaessa. Ennakkoperinnössä on ajatus siitä, että perillisiä ei kohdeltaisi eriarvoisesti, vaikka joku perillisistä saisikin etukäteen suhteellisen suuren osan omaisuudesta. Pääsääntöisesti erityisesti rintaperilliselle annettua lahjaa pidetään ennakkoperintönä. On kuitenkin mahdollista, että ennakkoperinnön jättäjä määrää esimerkiksi lahjakirjassa, että lahjaa ei tule ottaa huomioon ennakkoperintönä. Tällöin pääsääntöisesti tulee noudattaa antajan tahtoa, ellei muuta esitetä. Huomionarvoista on myös se, että vain perillisasemassa olevalle annettu lahja voi olla ennakkoperintöä. Muille kuin rintaperillisille annettu se on sitä vain, jos antaja on niin erikseen määrännyt. Ennakkoperintö otetaan huomioon jakamattomasta kuolinpesästä. Omaisuutta saaneelle perillisille tulee perittävän jälkeen jaettavasta omaisuudesta pienempi osuus, koska hänen katsotaan aiemmin jo saaneen osan omaisuudesta perinnönjättäjältä. Tällä tavoin varmistetaan, että jokainen perillinen saa suhteellisesti saman osuuden perinnöstä. Vainajan antamat ennakkoperinnöt otetaan huomioon nimenomaan jakamattomasta kuolinpesästä, koska ennakkoperinnön määrä vaikuttaa perinnönsaajien lakiosien suuruuteen. Jos pesä olisi jo keretty jakaa, olisi vaikeampaa alkaa jälkikäteen huomioimaan mahdollista ennakkoperintöä. Tällöin ennakkoperinnön saanut joutuisi palauttamaan osan jaetusta omaisuudesta. Tämän vuoksi on helpompaa ottaa ennakkoperintö huomioon jakamattomasta kuolinpesästä.

Mikä on ennakkoperintö?

Ennakkoperintö on sellainen lahja, minkä perittävä on eläessään antanut perilliselleen. Rintaperillisille annettua ennakkoperintöä koskee ennakkoperintöolettama. Ennakkoperintöolettaman mukaan rintaperilliselle annettu lahja on ennakkoperintöä, jollei lahjanantaja ole muuta määrännyt tai jollei olosuhteista voida muuta olettaa. Rintaperillisiä ovat perinnönjättäjän lapset ja lapsenlapset. Rintaperilliseen rinnastetaan myös ottolapset ja heidän lapsensa. Ennakkoperintö vähennetään rintaperillisen perinnöstä perinnönjaon yhteydessä. Ennakkoperinnön tarkoituksena on saattaa perilliset mahdollisimman tasapuoliseen asemaan. Ajatellaan olevan oikeudenmukaista, että kaikki rintaperilliset saavat lopulta saman verran perintöä vanhemmiltaan. 

Ennakkoperintöolettama ei koske sellaisia lahjoja, joita perillinen on antanut muille kuin rintaperillisille. Tästä syystä muulle kuin rintaperilliselle annettu lahja katsotaan ennakkoperinnöksi vain, jos lahja on annettaessa määritelty ennakkoperinnöksi tai olosuhteista voidaan olettaa näin tarkoitetun. Mikäli siis haluat antaa ennakkoperintöä muulle kuin rintaperillisille, tulee tästä ottaa määräys esimerkiksi lahjakirjaan. 

Jos perittävä haluaa, ettei hänen rintaperilliselleen antama lahja ole ennakkoperintöä, tulee tästä ottaa määräys lahjakirjaan. Tätä määräystä on kuitenkin mahdollista myöhemmin muuttaa. Korkeimmassa oikeudessa käsiteltiin tapausta, jossa perittävä oli lahjakirjassa määrännyt, ettei perillisen saamaa kiinteistön lahjaa ollut vähennettävä saajan perintöosuudesta perittävän kuoleman jälkeen. Myöhemmin perittävä oli kuitenkin tehnyt testamentin, jossa oli todennut, että perillinen oli saanut lakiosansa edellä mainitun lahjan saannin kautta. Korkein oikeus katsoi, että perittävä oli saanut muuttaa lahjakirjan määräystä myöhemmin tekemällään testamentilla. Näin ollen lahjana saatu kiinteistö katsottiin ennakkoperinnöksi (KKO 1996:30).

Ennakkoperinnöksi katsotaan myös lahjanluonteiset luovutukset. Jos perittävä on esimerkiksi myynyt lapselleen omaisuuttaan alihintaan, katsotaan tämä ennakkoperinnöksi. Jos kauppahinta on yli 75 % omaisuuden käyvästä arvosta, ei kauppaa katsota alihintaiseksi. 

Sellaisia kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet isälle tai äidille lapsen elättämisestä, kasvattamisesta ja kouluttamisesta, ei vähennetä lapsen perinnöstä. Kuitenkin silloin, kun lapsen koulutukseen on laitettu perheen oloihin nähden huomattavat kustannukset, voidaan niitä vähentää lapsen perinnöstä. Vähennyksen määrän tulee olla olosuhteisiin nähden kohtuullinen. 

Perittävä voi myös määrätä, että rintaperillisen elatukseen, kasvatukseen tai koulutukseen menneet erityiset kustannukset on vähennettävä perillisen perinnöstä. Tällaista määräystä on noudatettava, vaikka se rajoittaisi perillisen lakiosaa. Määräystä kuitenkin noudatetaan vain silloin, kun vähennys katsotaan olosuhteisiin nähden kohtuulliseksi. Lakiosa on se osuus perinnöstä, johon rintaperillisellä on oikeus esimerkiksi testamentista huolimatta. Jos lapsia on yksi, on hänen lakiosansa ½ koko perinnöstä. Puolet omaisuudestaan perittävä on voinut testamentata toisaalle.

Lahja vai ennakkoperintö?

Kun ennakkoperintöä halutaan antaa muille kuin rintaperillisille, tulee siitä kirjoittaa määräys lahjakirjaan. Lahjakirjassa tulee siis ilmoittaa, että kyseessä on ennakkoperintö. 

Kun rintaperillisille annetaan lahja, katsotaan se lähtökohtaisesti aina ennakkoperinnöksi. Kyse on edellä mainitusta ennakkoperintöolettamasta. 

Rintaperilliselle annettua lahjaa ei katsota ennakkoperinnöksi, jos: 

• perittävä on antanut kaikille lapsilleen samanarvoisen lahjan.
• perittävä on antanut lahjan ainoalle lapselleen.
• lahjanantaja on määrännyt, ettei kyseessä ole ennakkoperintö.
• lahja on olosuhteisiin nähden tavanomainen.

Lahja katsotaan tavanomaiseksi silloin, kun sen arvo ei ole epäsuhteessa lahjanantajan oloihin nähden. Varakkaampi lahjanantaja voi siis antaa tavanomaisena lahjana arvokkaamman lahjan kuin vähemmän varakas henkilö. Jos rintaperilliselle annettua lahjaa ei haluta katsottavan ennakkoperinnöksi, tulee siitä ottaa maininta lahjakirjaan.

Kuolinpesä

Henkilön kuollessa häneltä jäävää omaisuutta ja velkoja kutsutaan kuolinpesäksi. Kuolinpesää edustavat perinnönjakoon saakka kuolinpesän osakkaat. Kuolinpesän osakkaita ovat:

• lakimääräiset perilliset (esim. lapset),
• leski, jos puolisoilla oli toistensa omaisuuteen avio-oikeus ja
• yleistestamentin saaja.

Kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta tulee järjestää perunkirjoitus. Perunkirjoituksessa selvitetään mitä varoja ja velkoja kuolinpesässä on sekä ketkä ovat perillisiä tai testamentinsaajia. Perunkirjoituksen lopputuloksena syntyy perukirja vainajan varoista ja veloista.

Ennen kuin kuolinpesä on kokonaan jaettu, puhutaan jakamattomasta kuolinpesästä. Vaikka kuolinpesä olisi jaettu vain osaksi, on kyseessä jakamaton kuolinpesä. Kuolinpesä on olemassa siihen asti, kunnes perinnönjako on kokonaan toimitettu. Koska kuolinpesää ei ole pakko jakaa, jäävät pesät usein pitkäksikin aikaa jakamatta. 

Ennakkoperinnön huomioiminen kuolinpesässä

Vainajan antamat ennakkoperinnöt vaikuttavat jaettavaan perintöön. Ennakkoperintöjen laskennallinen arvo lisätään jakamattoman kuolinpesän varoihin. Näin ollen ennakkoperinnöt vaikuttavat rintaperillisten lakiosien suuruuteen. Lakiosa on se osuus perinnöstä, johon rintaperillisellä on oikeus esimerkiksi testamentista huolimatta. Jos lapsia on yksi, on hänen lakiosansa ½ koko perinnöstä. Puolet omaisuudestaan perittävä on voinut testamentata toisaalle. Ennakkoperinnön saajan tulee ilmoittaa ennakkoperinnöstään. Ilmoitus täytyy tehdä kuolinpesän osakkaille ja verottajalle. 

Ennakkoperintö huomioidaan nimenomaan jakamattomasta kuolinpesästä, koska ennakkoperinnön määrä vaikuttaa rintaperillisten lakiosien suuruuteen. Jos ennakkoperintö otettaisiin huomioon vasta perinnönjaon jälkeen, olisi ennakkoperinnön huomioiminen erittäin hankalaa ja monimutkaista. Jos ennakkoperintö otettaisiin huomioon vasta perinnönjaon jälkeen, joutuisi ennakkoperinnön saanut palauttamaan osan perinnöstään kuolinpesään.

Esimerkki ennakkoperinnön vaikutuksesta 

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa perittävällä on ollut kolme rintaperillistä A, B ja C. Kuolinpesän varat ovat 110 000 euroa. A on saanut aiemmin ennakkoperintönä 10 000 euroa. Ennakkoperinnön laskennallinen arvo lisätään kuolinpesän varoihin. Näin ollen kuolinpesän laskennallinen arvo on 120 000 euroa. 

Koska rintaperillisiä on kolme, on heidän jokaisen lakiosa 1/6 perinnöstä. Tässä tapauksessa jokaisen lakiosa on 20 000 euroa. Koska A on saanut jo ennakkoperintönä 10 000 euroa, saa hän perinnönjaossa enää 10 000 euroa. Koska B ja C eivät ole saaneet ennakkoperintöä, saavat he perinnönjaossa 20 000 euroa. 

Lakiosan täydennys

Joskus tilanne voi kuitenkin olla se, että perittävä on antanut niin suuria ennakkoperintöjä, ettei rintaperilliset saa perinnönjaossa lakiosaansa vastaavaa määrää. Tällöin ennakkoperinnön saanut voi joutua korvaamaan osan saamastaan lahjasta, jos kaikki lakiosaan oikeutetut eivät muuten saa lakiosiaan. 

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa kuolinpesällä on jaettavia varoja 2 000 euroa ja rintaperillisiä on kaksi. Toinen rintaperillisistä on saanut ennakkoperintönä 10 000 euron lahjoituksen. Jäämistön laskennalliseksi arvoksi katsotaan tuolloin 12 000 euroa.

Perittävä saa määrätä omaisuutensa toisesta puolikkaasta vapaasti. Omaisuuden toinen puolikas kuuluu hänen rintaperillisilleen. Näin ollen molemmat rintaperilliset ovat oikeutettuja lakiosana ¼ osaan perinnöstä eli 3 000 euroon. Toinen rintaperillisistä on saanut lakiosansa jo ennakkoperinnön kautta. Sen sijaan kuolinpesän varat eivät riitä korvaamaan toisen perillisen lakiosaa eli 3 000 euroa. Tästä syystä ennakkoperinnön saanut perillinen on velvollinen korvaamaan toiselle perilliselle lakiosan täydennyksenä 1 000 euroa. Ennakkoperinnön saava joutuu siis korvaamaan lakiosaperilliselle lakiosantäydennyksenä sen määrän, mikä lakiosasta on jäänyt uupumaan. Jos ennakkoperinnön saanut on rintaperillinen, on hänellä itselläänkin oikeus lakiosaan. Tällöin hän saa pitää sen, mikä hänen lakiosaansa varten vaaditaan. Jos ennakkoperinnön saaja on hukannut saamaansa ennakkoperintöä, tulee hänen suorittaa lakiosan täydennystä vain jäljelle jääneen omaisuuden arvosta. 

Lakiosan täydennystä tulee vaatia kanteella vuoden kuluessa siitä, kun rintaperillinen on saanut tietää perittävän kuolemasta ja ennakkoperinnöstä. Kanne on kuitenkin nostettava viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.

Yhteenveto

• Rintaperillisiä ovat perinnönjättäjän lapset ja lapsenlapset. Rintaperilliseen rinnastetaan myös ottolapset ja heidän lapsensa.
• Ennakkoperintöä saaneelle perillisille tulee perittävän jälkeen jaettavasta omaisuudesta pienempi osuus, sillä hänen katsotaan aiemmin jo saaneen osan omaisuudesta perinnönjättäjältä. 
• Vainajan antamat ennakkoperinnöt otetaan huomioon jakamattomasta kuolinpesästä, sillä ennakkoperinnön määrä vaikuttaa perinnönsaajien lakiosien suuruuteen.
• Lakiosa on se osuus perinnöstä, johon rintaperillisellä on oikeus esimerkiksi testamentista huolimatta.
• Kuolinpesän osakkaita ovat: lakimääräiset perilliset, kuten lapset; leski, jos puolisoilla oli toistensa omaisuuteen avio-oikeus ja yleistestamentin saaja.
• Kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta tulee järjestää perunkirjoitus, jossa selvitetään mitä varoja ja velkoja kuolinpesässä on sekä ketkä ovat perillisiä tai testamentinsaajia.
• Jos ennakkoperintöä on annettu niin paljon, etteivät kaikki rintaperilliset saa lakiosiaan, voi ennakkoperintöä saanut joutua korvaamaan osan saamastaan lahjasta.

Summary in English

• Descendants are the testator's children and grandchildren. Adopted children and their children are also equated with descendants.
• The heir who received a preheritance will have a smaller share of the property distributed after the inheritor, because they are considered to have already received part of the property from the testator.
• Preheritance given by the deceased is taken into account from the undivided estate, as the amount of preheritance affects the size of the legal shares of the heirs.
• The legal share is the share of the inheritance to which the descendant is entitled, for example, regardless of the will.
• The shareholders of the estate are: legal heirs, such as children; a widow, if the spouses had conjugal rights to each other's property and a beneficiary of the general will.
• Within three months of the deceased's death, an estate inventory must be arranged, which explains what assets and liabilities are in the estate and who are the heirs or legatees.
• If so much preheritance has been given that not all descendants receive their legal shares, the recipient of preheritance may have to compensate part of the gift they received.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Miten ennakkoperintö vaikuttaa kuolinpesän varoihin? 

Vainajan antamien ennakkoperintöjen laskennalliset arvot lisätään jakamattoman kuolinpesän varoihin, ikään kuin ennakkoperintöjä ei olisi annetukkaan. Jos kuolinpesässä on jaettavaa omaisuutta 10 000 euroa ja vainaja on antanut ennakkoperintöä 20 000 euroa, on jakamattoman kuolinpesän laskennallinen arvo 30 000 euroa. Vasta tämän lisäyksen jälkeen lasketaan rintaperillisten lakiosuuksien suuruudet. Näin ollen ennakkoperintö vaikuttaa myös lakiosien suuruuteen.

2. Mitä jakamattomalla kuolinpesällä tarkoitetaan?

Henkilön kuollessa häneltä jäävää omaisuutta ja velkoja kutsutaan kuolinpesäksi. Kuolinpesää edustavat perinnönjakoon saakka kuolinpesän osakkaat. Ennen kuin kuolinpesä on kokonaan jaettu, on kyseessä jakamaton kuolinpesä. Kuolinpesää kutsutaan jakamattomaksi, vaikka se olisi jaettu osittain. Kuolinpesä on olemassa siihen asti, kunnes perinnönjako saadaan toimitettua kokonaan.

3. Sain vanhemmiltani lahjaksi kalliin auton useita vuosia sitten. Olen vanhempieni ainoa lapsi. Otetaanko auton arvo huomioon kuolinpesän varoissa? 

Ennakkoperintöolettaman mukaan rintaperilliselle annettu lahja katsotaan lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi. Kuitenkaan ennakkoperinnöksi ei katsota sellaista lahjaa, jonka vanhemmat antavat ainoalle lapselleen. Tästä syystä saamaasi autoa ei pidetä ennakkoperintönä, eikä sitä huomioida kuolinpesän varoissa. 

4. Vanhemmillani on kaksi lasta. Veljeni alkoi uhkailla, että vanhempien kuollessa minun koulutukseeni menneet varat otetaan huomioon perinnönjaossa. Onko asia näin? Veljeni ei ole kouluja käynyt ja kokee, että olen saanut osan perinnöstä jo sillä, että vanhemmat ovat kustantaneet koulutukseni.

Yleensä sellaisia kustannuksia, jotka vanhemmilla on mennyt esimerkiksi lasten kasvatukseen tai koulutukseen, ei vähennetä lasten perinnöstä. Ennakkoperintönä voidaan kuitenkin ottaa huomioon sellaiset koulutukseen menneet kustannukset, jotka ovat olleet perheen oloihin nähden huomattavat. Tällöin kustannuksista voidaan vähentää olosuhteisiin nähden kohtuullinen määrä saamastasi perinnöstä. Jos perhe on hyvä tuloinen, eivät kalliitkaan kustannukset ole perheen oloihin nähden huomattavat. Vanhemmat voivat myös määrätä, että lapsen koulutukseen menneet kulut on vähennettävä lapsen perinnöstä. Määräystä kuitenkin noudatetaan vain silloin, kun vähennys on olosuhteisiin nähden kohtuullinen. 

5. Tiedän isäni antaneen ennakkoperintöä eräälle sukulaiselle. Voiko isäni edes antaa ennakkoperintöä muille kuin rintaperillisilleen ja tuleeko tämän sukulaisen ilmoittaa ennakkoperinnöstään kuolinpesälle? 

Ennakkoperintöä voidaan antaa muillekin kuin perillisille. Kun ennakkoperintöä annetaan muille kuin rintaperillisille, tulee siitä ottaa määräys lahjakirjaan. Jos isäsi on lahjakirjassa ilmoittanut, että kyseessä on ennakkoperintö, on hän tällöin antanut ennakkoperinnön. Ennakkoperinnön saajan, eli tässä tapauksessa sukulaisen tulee ilmoittaa ennakkoperinnöstään. Ilmoitus tulee tehdä sekä kuolinpesän osakkaille että verottajalle.