- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ennakkoperintö on jäämistöoikeudellinen instituutio, joka vaikuttaa perintöosan ja lakiosan suuruuteen. Perillisille ennen perittävän kuolemaa annetut lahjat voivat olla ennakkoperintöjä. Ennakkoperintönä ei voida kuitenkaan ottaa huomioon tavanomaista lahjaa, joka ei ole ollut täyttymishetkellään epäsuhteessa antajansa oloihin. Merkkipäivälahjoja, kuten syntymäpäivälahjoja, ei siten yleensä huomioida ennakkoperintöinä. Ennakkoperintöä voidaan antaa useammalle perilliselle, kuten sisaruksille.
Ennakkoperintö on perittävältä saatua perinnön etumaksua. Ennakkoon maksettu perintö otetaan huomioon perinnönjaossa perittävän kuoltua ja vähennetään saajansa perintöosuudesta. Täten esimerkiksi yksi ennakkoon perintöä saanut sisarus saa varsinaisessa perinnönjaossa vähemmän perintöä kuin muut sisarukset. Lopputulos on kuitenkin se, että kaikki saavat perintöä yhtä paljon.
Rintaperilliselle annettu lahja oletetaan ennakkoperinnöksi, jollei perittävä ole muuta määrännyt tai olosuhteiden perusteella ole katsottava niin tarkoitetun (ennakkoperintöolettama). Rintaperillisiä ovat esimerkiksi perittävän lapset. Taustalla on olettama siitä, että normaalitapauksessa perittävä ei halua suosia yhtä rintaperillistään toisten perillisten kustannuksella.
Perittävä voi yrittää kiertää ennakkoperintöolettaman siten, että hän määrää ennakkoon annetun lahjan muuksi kuin ennakkoperinnöksi. Tällöin ennakkoon annettua lahjaa ei oteta huomioon perittävän kuoltua tämän jäämistöä jaettaessa. Ennakkoon lahjan saanut saa yhtä ison perintöosan kuin muutkin varsinaisessa perinnönjaossa ja siten kokonaisuutena katsoen enemmän omaisuutta perittävältä kuin muut rintaperilliset. Muut rintaperilliset voivat kuitenkin väittää, että ennakkoon annettu lahja on ollut suosiolahja, ja vaatia, että se otetaan ennakkoperinnön tavoin huomioon perinnönjaossa. Suosiolahjaan vetoavan tulee kyetä näyttämään toteen, että lahjanantaja on lahjoituksellaan tarkoittanut suosia lahjan saajaa muiden rintaperillisten kustannuksella.
Perimysjärjestys on jaettu parenteeleihin. Perilliset, jotka ovat keskenään sisaruksia, kuuluvat samaan parenteeliin, jolloin heidän tulee lähtökohtaisesti saada yhtä isot perintöosuudet. Mikäli näyttää siltä, että joku tai jotkin sisaruksista ovat saaneet perittävältä enemmän omaisuutta kuin toiset, voivat sisarukset riitauttaa sisaruksen tai sisaruksien ennakkoon saamat lahjat, jotta tasa-arvo toteutuisi. Lahjan luonne on kuitenkin merkityksellinen, sillä esimerkiksi vanhempien maksamia koulutus- ja elatuskustannuksia ei yleensä voida lukea ennakkoperinnöksi, ellei perittävä ole niin erikseen määrännyt. Erityisen suuria koulutukseen uhrattuja kustannuksia voidaan kuitenkin pitää ennakkoperintönä, jos vanhemmat ovat avustaneet lasta vielä tämän täytettyä 18 vuotta. Ennakkoperinnön vaikutuksesta perintöosuuteen ja muista epäselvistä asioista voit kysyä lisää Minilexin asiantuntijoilta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa