Minilex - Lakipuhelin

Onko kyseessä ennakkoperintö vai lahja?


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Ennakkoperintönä ja toisaalta tavanomaisena pidettävän lahjan erottaminen toisistaan voi olla haastavaa. Lähtökohtana on pidettävä sitä, että perittävän rintaperilliselle antama lahja on vähennettävä rintaperilliselle annettavasta varsinaisesta perinnöstä. Tätä voidaan kutsua niin sanotuksi ennakkoperintöolettamaksi. Kyseisen olettaman voi kumota perittävän antama nimenomainen määräys siitä, että kyseessä ei ole ennakkoperintönä pidettävä lahja. Lahjan luonne on usein pääteltävissä myös olosuhteiden perusteella. Tällainen tilanne voi olla muun muassa sellainen, että perittävä on antanut kaikille lapsilleen toisiaan vastaavat lahjat. Tällöin ei ole perusteltua tehdä vähennyksiä ennakkoperintöinä. Mikäli kyseessä on muu kuin rintaperillinen, olettama on päinvastainen, eli vähentäminen tehdään vain silloin, kun omaisuutta annettaessa on siten määrätty tai olosuhteisiin vedoten on mahdollista katsoa niin tarkoitetun.

Ennakkoperinnön saaminen tarkoittaa sitä, että perillinen on saanut osan hänelle tulevasta perinnöstä jo ennakkona. Tämä ennakkona saatu osuus tulee vähentää perinnönjaon yhteydessä ennakonsaajan osuudesta, jollei erikseen voida osoittaa, ettei kyseisessä tapauksessa ollut kyse ennakkoperinnöstä. Ennakkoperintönä saadun osuuden huomiointi tapahtuu siten, että vainajan jäämistöön lisätään ennakkoperinnön arvo ja tästä summasta lasketaan kullekin perilliselle tulevan perintö- tai lakiosan suuruus. Keskeisenä intressinä on palauttaa tilanne sellaiseksi kuin se olisi tilanteessa, jossa lahja olisi jätetty antamatta.

Lahjan ja ennakkoperinnön eroavaisuuksia voidaan arvioida erilaisten kriteerien perusteella. Ensinnäkin arvioitavaksi voidaan ottaa lahjanantajan rooli. Lähtökohtaisesti ennakkoperintönä pidettävän lahjan antajan tulee olla vainaja, mutta myös lesken antamat lahjat tulee ottaa huomioon ositusta varten, mikäli kyseiset lahjat on tehty avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Toisena kriteerinä voidaan pitää sitä, että ennakkoperintönä pidettävän lahjoituksen tulee olla ainakin joltain osin vastikkeeton. Kyseessä voi olla myös esimerkiksi lahjaluontoinen kauppa (omaisuus on myyty esimerkiksi alle 75 % kohteen käyvästä arvosta). Ennakkoperintönä pidettävien lahjojen osalta lahjansaajan on oltava perillinen. Mikäli muuta ei ole määrätty tai ei ole toisin osoitettavissa, rintaperilliselle annetun lahjoituksen tulkitaan olevan ennakkoperintöä. Keskeinen huomioitava seikka on myös lahjanantajan tarkoitus. Vaikka kaikki edellä mainitut seikat täyttyisivät kyseessä olevan lahjoituksen osalta, lahjanantajan tarkoituksen perusteella voidaan silti katsoa, ettei lahjoitusta tule ottaa huomioon ennakkoperintönä. Lahjanantaja on saattanut määrätä tästä esimerkiksi testamentilla tai lahjakirjalla nimenomaisesti tai tarkoitus voi olla pääteltävissä olosuhteiden perusteella. Varminta on tarkoituksen ilmaiseminen kirjallisessa muodossa.

Ennakkoperintökysymyksiä pohdittaessa on hyvä huomioida mahdolliset lahjoituksesta laaditut asiakirjat, maininnat lahjoituksen luonteesta tai sen tekemisen ajankohdasta. Ennakkoperintöasiat saattavat osoittautua yllättävän monimutkaisiksi ja vaikeammissa tapauksissa on hyvä kääntyä asiantuntevan lakimiehen puoleen.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa