Minilex - Lakipuhelin

Milloin kyseessä on suosiolahja?


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Pesänselvityksen ja perinnönjaon yhteydessä tulee selvittää pesään kuuluva omaisuus sen varoineen ja velkoineen. Jaon kohteena olevan jäämistön arvo saattaa mahdollisesti poiketa melko olennaisestikin siitä, mitä pesän omaisuus reaalisesti on jakohetkellä. Pesässä oleviin varoihin on mahdollista lisätä laskennallisesti ennakkoperintö, jonka perittävä on antanut perilliselle. Tällainen ennakkoperintö on usein myös muiden perillisten tiedossa ja heidän hyväksymä. Vastaavasti on mahdollista lisätä mahdollinen testamenttiin rinnastettavissa oleva lahjoitus, sekä perittävän jälkeläiselle tai tämän puolisolle antama lahja niin sanottuna suosiolahjana.

Suosiolahjana on pidettävä sellaista perittävän antamaa lahjaa, joka on annettu joko perittävän perilliselle tai vaihtoehtoisesti tämän puolisolle tarkoituksena suosia lahjan saajaa siten, että lakiosaan oikeutettu perillinen tulee kärsimään tästä vahinkoa. Suosiolahjana pidettävän lahjoituksen arvo korottaa pesän jäämistön arvoa, mikä puolestaan lisää rintaperillisille kuuluvien lakiosien arvoa.

Suosiolahjamääräykseen vetoamiselle ei ole määritelty tarkkaa aikarajaa. Oikeuskirjallisuuden ja – käytännön parissa on kuitenkin otettu lähtökohdaksi ja kohtuullisena pidettäväksi ajaksi kymmenen vuotta. Jotta luovutus olisi mahdollista tulkita suosiolahjaksi perinnönjaon yhteydessä, on sen tullut tapahtua kymmenen vuoden kuluessa. Sen tahon, joka vetoaa suosiolahjasäännökseen, on pystyttävä todistamaan, että lahjanantajalla on ollut lahjansa myötä nimenomainen tarkoitus pyrkiä suosimaan lahjan saajaa lakiosaperillisten kustannuksella. Suosimistarkoituksen todistaminen saattaa osoittautua haastavaksi tehtäväksi varsinkin vanhojen lahjoitusten ollessa kyseessä.

Suosiolahjasääntely tarjoaa lakiosaan oikeutetuille perillisille mahdollisuuden ja oikeuden vaatia toisen perillisen tai tämän puolison saaman lahjan (esimerkiksi alihintainen kauppa) huomioon ottamista laskennallisena lisäyksenä jäämistön arvoa määriteltäessä. Perittävällä on elinaikanaan mahdollisuus määrätä siitä, ettei tehtyä lahjoitusta tule pitää perinnönjaon yhteydessä suosiolahjana.

Suosiolahjana ei voida kuitenkaan pitää kaikkia perittävän antamia lahjoituksia. Henkilö on saattanut antaa lahjan kiitoksena pitkäaikaisesta hoivaamisesta, auttamisesta tai hänen hyväkseen tehdystä työstä. Myöskään rintaperilliselle tehtyjä lahjoituksia ei pääsääntöisesti pidetä suosiolahjana silloin, kun kyse on esimerkiksi rintaperillisen oikeudesta työhyvitykseen.

Suosiolahjasääntelyn tarkoituksena on nimenomaan rintaperillisten suojaaminen yhden sukuhaaran suosimiselta. Samanaikaisesti sääntelyn avulla pyritään tasapainottamaan lakiosaperillisten välillä vaikuttavia suhteita. Kuten perinnönjakosääntelyssä muutenkin, myös suosiolahjasääntelyssä pyritään tasajaon ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseen.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa