» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kyllä. Kuolinpesä vastaa myymiensä tavaroiden virheistä lähtökohtaisesti samoin kuin muukin yksityinen myyjä. Kun kuolinpesä myy vainajan irtaimistoa, kauppaan sovelletaan yleensä kauppalakia. Kuolinpesä ei tavallisesti ole elinkeinonharjoittaja, joten kuluttajansuojalain kuluttajankauppaa koskevia säännöksiä ei sovelleta (kuluttajansuojalain 1 luvun 5 § ja 5 luvun 1 §). Mahdollinen korvausvastuu katetaan lähtökohtaisesti kuolinpesän varoista (perintökaaren 21 luvun 1 §).
Kauppalain soveltaminen tarkoittaa ostajan kannalta muun muassa sitä, että virheestä on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa ja kaupan purkaminen edellyttää olennaista sopimusrikkomusta. Myyjän virhevastuuta voidaan myös rajoittaa esimerkiksi ”sellaisena kuin se on” -ehdolla, mutta ehto ei poista vastuuta kaikista virheistä.
Tilanne on toinen, jos kuolinpesä jatkaa vainajan liiketoimintaa ja myy tavaroita ammattimaisesti kuluttajille. Tällöin kuolinpesää voidaan pitää elinkeinonharjoittajana, jolloin kauppaan sovelletaan kuluttajansuojalakia.
Kuka myy pesän puolesta
Jos pesää hallitsevat osakkaat yhdessä, he edustavat pesää kolmatta henkilöä vastaan (perintökaaren 18 luvun 2 §). Myynnistä on siis sovittava kaikkien osakkaiden kesken. Kiireellisen toimen, joka ei siedä viivytystä, voi tehdä ilman kaikkien suostumusta.
Jos pesällä on pesänselvittäjä, hän edustaa pesää (perintökaaren 19 luvun 13 §). Pesänselvittäjä voi myydä irtaimistoa pesän selvittämiseksi, mutta hänen on tiedusteltava osakkaiden mielipidettä, kun kyse on omaisuudesta, jolla on osakkaille erityistä arvoa (perintökaaren 19 luvun 12 §:n 2 momentti).
Ostajan kannalta tämä tarkoittaa, että kauppa kannattaa tehdä kaikkien kuolinpesän osakkaiden tai pesänselvittäjän kanssa. Myös virheilmoitus kannattaa osoittaa heille. Jos et ole varma, kenellä on oikeus edustaa pesää, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Mistä kuolinpesä vastaa
Pesän myymää tavaraa arvioidaan kuten muutakin käytettyä tavaraa. Tavaran on vastattava sitä, mitä on sovittu, ja sovelluttava tavalliseen käyttöönsä (kauppalain 17 §). Sen on myös vastattava tietoja, joita pesä antoi ennen kauppaa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan (kauppalain 18 §). Käytetyltä ja edulliselta tavaralta ei voi odottaa samaa kuin uudelta.
Kuolinpesän tavarat myydään usein "sellaisena kuin ne ovat". Pesä vastaa silti, jos (kauppalain 19 §):
- tavara ei vastaa niitä tietoja, joita pesä antoi ennen kaupantekoa
- pesä jätti kertomatta olennaisen seikan, josta sen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti odotti saavansa tietoa
- tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on perusteltua aihetta edellyttää.
Kuolinpesän osakkaat eivät aina tunne vainajan tavaroiden kuntoa tai historiaa. Kuolinpesä ei lähtökohtaisesti vastaa olennaisen tiedon kertomatta jättämisestä, jos sen ei voida olettaa tienneen kyseisestä seikasta. Antamiensa virheellisten tietojen perusteella kuolinpesä voi kuitenkin joutua vastuuseen, vaikka osakkaat olisivat itsekin erehtyneet.
Jos käytetty tavara myydään huutokaupalla, se katsotaan myydyksi "sellaisena kuin se on", ja olennaisesti huonompaa kuntoa arvioitaessa otetaan huomioon aloitushinta (kauppalain 19 §:n 2 momentti). Hinnanalennusta ostaja ei tällöin voi vaatia (kauppalain 37 §:n 2 momentti).
Mihin ostaja ei voi vedota
Pesä ei vastaa seikasta, josta ostajan täytyi olettaa tienneen. Jos ostaja tarkasti tavaran tai jätti ilman hyväksyttävää syytä tarkastamatta sen pesän kehotuksesta, hän ei voi vedota siihen, mikä tarkastuksessa olisi pitänyt havaita (kauppalain 20 §). Ostajan on ilmoitettava virheestä kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi sen tai hänen olisi pitänyt se havaita (kauppalain 32 §).
Jos virhe on olemassa, pesällä on oikeus korjata se omalla kustannuksellaan, jos se onnistuu ilman olennaista haittaa ostajalle (kauppalain 36 §). Yksityisellä myyjällä ei kuitenkaan yleensä ole velvollisuutta korjata.
Hinnanalennukseen tai purkuun ostaja voi vaatia, jos korjaus ei tule kysymykseen tai sitä ei tehdä kohtuullisessa ajassa (kauppalain 37 §). Kaupan voi purkaa vain, jos virheellä on ostajalle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tai sen olisi pitänyt käsittää tämä (kauppalain 39 §).
Mitä tapahtuu, jos pesä on jo jaettu
Ositusta tai perinnönjakoa ei saa toimittaa ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niille on asetettu vakuus (perintökaaren 21 luvun 6 §). Jos jako on tehty tämän vastaisesti, tuomioistuin voi pesänselvittäjän kanteesta määrätä jaon peruuntumaan tai velvoittaa osakkaat maksamaan pesälle velkojen maksuun tarvittavan summan. Osakas ei tällöin maksa enempää kuin hän sai jaossa.
Kuolinpesän osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta, jonka he ovat tehneet pesän lukuun, ellei muuta ole sovittu tai olosuhteista voida katsoa tarkoitetun (perintökaaren 21 luvun 4 §). On tulkinnanvaraista, missä määrin tämä vastuu ulottuu myydyn tavaran virheeseen, kun osakkaat ovat itse toimineet myyjinä kuolinpesän puolesta. Vainajan veloista osakas ei lähtökohtaisesti vastaa henkilökohtaisesti. Vastuu voi kuitenkin syntyä esimerkiksi perunkirjoitukseen liittyvien laiminlyöntien tai väärien tietojen antamisen perusteella (perintökaaren 21 luvun 2 §). Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kuka vaatimuksesta tilanteessanne vastaa.
Kauppalaki ei anna pesälle päivää, jonka jälkeen vaatimuksia ei enää voi tulla. Ostajan vaatimus hinnanalennuksesta tai vahingonkorvauksesta vanhenee kolmessa vuodessa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita, ellei vanhentumista katkaista. Vanhentuminen on katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta (velan vanhentumisesta annetun lain 4, 7 ja 10 §). Purussa palautettavan kauppahinnan vanhentumisen alkamishetki on tulkinnanvarainen, joten laske sillekin varmuuden vuoksi kolme vuotta virheen havaitsemisesta.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Pesä myy vainajan kymmenen vuotta vanhan ajoleikkurin 800 eurolla "sellaisena kuin se on". Kuukauden kuluttua leikkurin moottori hajoaa. Kuolinpesä ei tiennyt viasta eikä antanut koneen kunnosta erityisiä lupauksia. Ratkaisevaa on, oliko ajoleikkuri olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla oli sen hinnan, iän ja muiden olosuhteiden perusteella aihetta odottaa. Vanhan ja edullisen ajoleikkurin moottorivika ei välttämättä täytä tätä edellytystä.
Esimerkki 2: Osakkaat myyvät vainajan sohvan ja kertovat sen olevan "savuttomasta kodista", vaikka vainaja tupakoi sisällä. Sohva ei vastaa annettuja tietoja, joten siinä on virhe. Jos pesä ei saa hajua poistettua esimerkiksi puhdistuttamalla sohvan, ostaja voi vaatia hinnanalennusta.
Mitä tehdä
Kirjatkaa tavaran kunto ja tiedossanne olevat viat. Välttäkää antamasta tietoja tai lupauksia, joiden paikkansapitävyyttä ette voi varmistaa. Kehottakaa ostajaa tarkastamaan tavara ennen kaupantekoa ja säilyttäkää myynti-ilmoitukset sekä ostajan kanssa vaihdetut viestit. Jos haluatte juristin laativan kauppakirjan tai vastauksen ostajan vaatimukseen, voitte pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Älkää toimittako perinnönjakoa ennen kuin myytyihin tavaroihin liittyvät tiedossa olevat vaatimukset on selvitetty tai niiden varalle on varattu riittävät varat. Tarvittaessa juristi voi arvioida ostajan vaatimuksen perusteltavuuden, kuolinpesän edustamiseen liittyvät kysymykset ja mahdollisen korvauksen maksamisen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
