Autokauppaan sovelletaan kuluttajansuojalakia, kun ostaja on kuluttaja ja myyjä elinkeinonharjoittaja, esimerkiksi autoliike. Jos sekä ostaja että myyjä ovat yksityishenkilöitä, kauppaan sovelletaan kuluttajansuojalain sijasta kauppalakia.

Kuluttajansuojalain mukaan autoliike vastaa autossa olevista virheistä. Virhevastuulle ei ole säädetty tarkkaa määräaikaa, vaan vastuun arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa auton ikä, ajomäärä, hinta ja se, kuinka kauan auton tai sen osan voidaan kohtuudella odottaa kestävän.

Jos virhe ilmenee vuoden kuluessa auton luovutuksesta, sen oletetaan olleen olemassa jo luovutushetkellä. Myyjä voi kuitenkin kumota oletuksen osoittamalla, ettei virhe ollut olemassa luovutushetkellä. Oletusta ei myöskään sovelleta, jos se on virheen tai tavaran luonteen vastainen. Vuoden virheolettama ei tarkoita, että myyjän vastuu päättyisi vuoden kuluttua. Myyjä voi vastata myös myöhemmin ilmenevästä virheestä, jos virhe oli olemassa jo luovutushetkellä.

Myyjän on huolehdittava siitä, että auto vastaa sovittua ja siitä annettuja tietoja. Ostajan puolestaan on käytettävä ja huollettava autoa asianmukaisesti. Myyjä ei lähtökohtaisesti vastaa auton normaalista kulumisesta, virheellisestä käytöstä tai puutteellisesta huollosta johtuvista vioista.

Yksityishenkilöiden välisessä autokaupassa sovelletaan kauppalakia. Sen säännökset vastaavat monilta osin kuluttajansuojalain periaatteita, mutta kauppalaki on lähtökohtaisesti tahdonvaltainen. Osapuolet voivat siis sopia tietyistä vastuukysymyksistä toisin (kauppalain 3 §).

Kauppalaissa ei ole kuluttajansuojalain mukaista vuoden virheolettamaa. Myyjä vastaa kuitenkin virheestä, joka autossa oli vaaranvastuun siirtyessä ostajalle, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin (kauppalain 21 §).

Ostajan kannattaa tarkastaa auto huolellisesti ennen kaupantekoa ja tehdä mahdollisuuksien mukaan koeajo. Ostaja ei voi vedota virheeseen, josta hänen täytyy olettaa tienneen kaupantekohetkellä. Jos ostaja on tarkastanut auton tai jättänyt ilman hyväksyttävää syytä noudattamatta myyjän kehotusta tarkastaa se, hän ei yleensä voi vedota myöskään sellaiseen virheeseen, joka tarkastuksessa olisi pitänyt havaita. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa myyjä on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti (kauppalain 20 §).

Yksityinen myyjä voi rajoittaa virhevastuutaan kauppalain sallimissa rajoissa. Hänen kannattaa kertoa ostajalle auton tiedossa olevista vioista, korjata mahdolliset virheelliset tiedot ennen kaupantekoa ja antaa ostajalle mahdollisuus tarkastaa ja koeajaa auto. Kauppakirjaan voidaan ottaa myös ehto, jonka mukaan auto myydään ”sellaisena kuin se on”. Tällainen ehto ei kuitenkaan poista myyjän vastuuta kaikista virheistä.

Autoliike ei voi yleisellä sopimusehdolla poistaa tai rajoittaa kuluttajansuojalain mukaista virhevastuutaan kuluttajan vahingoksi. Jos käytetty auto poikkeaa lain mukaisista laatuvaatimuksista jonkin yksittäisen ominaisuutensa osalta, autoliikkeen on kerrottava poikkeamasta kuluttajalle nimenomaisesti ennen kaupantekoa. Lisäksi kuluttajan on hyväksyttävä kyseinen poikkeama erikseen ja nimenomaisesti. Pelkkä yleinen maininta auton myymisestä ”sellaisena kuin se on” ei riitä (kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §).
 

Yksityinen myyjä: neljä keinoa rajata vastuuta

Koska kauppalaista voidaan sopia toisin, yksityisen myyjän omilla toimilla on suuri merkitys.

1. Anna oikeat tiedot ja korjaa virheet ajoissa. Myyjä vastaa tiedoista, jotka hän on antanut auton ominaisuuksista tai käytöstä ennen kauppaa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan (18 §:n 1 momentti). Vastuu syntyy, vaikka myyjä ei tietäisi tiedon olevan väärä. Jos ilmoituksessa on virhe, myyjä vapautuu siitä oikaisemalla tiedon ajoissa ja selkeästi (18 §:n 3 momentti). Oikaisu kannattaa tehdä samaan ilmoitukseen ja kertoa siitä ostajalle ennen kauppaa niin, että sen voi myöhemmin näyttää.
2. Kirjaa tiedossa olevat viat kauppakirjaan. Yksilöity maininta, esimerkiksi "vaihteisto ottaa raskaasti 2-vaihteelle; korjaamon arvio liitteenä", on selkeämpi kuin yleinen ilmoitus auton kuluneisuudesta. Ostaja ei yleensä voi myöhemmin vedota virheenä sellaiseen seikkaan, josta hän tiesi kaupantekohetkellä (20 §:n 1 momentti).
3. Käytä tarvittaessa "sellaisena kuin se on" -ehtoa. Yksityishenkilöiden välisessä autokaupassa voidaan sopia, että auto myydään siinä kunnossa kuin se kaupantekohetkellä on. Ehto ei kuitenkaan poista kaikkea virhevastuuta. Kauppalain 19 §:n mukaan auto voi ehdosta huolimatta olla virheellinen, jos:

• auto ei vastaa tietoja, jotka myyjä antoi ennen kauppaa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
• myyjä jätti kertomatta olennaisen seikan, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon
• auto on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla oli hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perusteltua aihetta edellyttää.

Yleinen vastuuvapauslauseke ei siis suojaa myyjää esimerkiksi silloin, kun hän jättää kertomatta tiedossaan olevasta olennaisesta viasta.

1. Kehota ostajaa tarkastamaan auto. Kauppalaki ei velvoita ostajaa tarkastamaan autoa (HE 93/1986 vp s. 65). Jos ostaja kuitenkin tarkastaa auton tai jättää ilman hyväksyttävää syytä noudattamatta myyjän kehotusta tarkastaa se, hän ei yleensä voi myöhemmin vedota virheeseen, joka tarkastuksessa olisi pitänyt havaita (kauppalain 20 §:n 2 momentti; HE 93/1986 vp, s. 65).
    

Autoliike: mitä voi rajata ja mitä ei

Kuluttajankaupassa sopimusehto, joka poikkeaa laista ostajan vahingoksi, on mitätön (kuluttajansuojalain 5 luvun 2 §). Vuoden 2022 alusta lähtien myös käytettyjen autojen virheellisyyttä arvioidaan kuluttajansuojalain yleisten virhesäännösten perusteella. Käytettyä autoa ei kuitenkaan edellytetä uudenveroiseksi, vaan arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa auton ikä, ajomäärä, hinta ja muut olosuhteet. Yleinen ”sellaisena kuin se on” -ehto ei enää riitä rajoittamaan autoliikkeen virhevastuuta.

Autoliikkeellä on kuitenkin tiettyjä laissa sallittuja mahdollisuuksia rajata vastuutaan.

1. Ostajalle kerrottu ja erikseen hyväksytty puute. Tietty auton erityispiirre ei ole virhe, jos ostajalle on kaupanteon yhteydessä nimenomaisesti kerrottu poikkeamasta ja hän on hyväksynyt sen erikseen ja nimenomaisesti (kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n 2 momentin 1 kohta). Laki ei vaadi hyväksynnältä tiettyä muotoa, mutta riidassa liikkeen on näytettävä, että tieto annettiin ja hyväksyntä saatiin sopimuksen tekoajankohtana (HE 180/2021). Käytännössä tämä tarkoittaa yksilöityä mainintaa ja ostajan erillistä kuittausta, ei rastia yleisissä ehdoissa.
2. Valmistajan tai maahantuojan antamat tiedot. Liike ei vastaa aiemman portaan markkinointitiedoista, jos se osoittaa, ettei se ollut eikä sen voida kohtuudella olettaa olleen niistä selvillä, tiedot oli oikaistu ennen kauppaa samalla tai vastaavalla tavalla tai tiedot eivät voineet vaikuttaa kauppaan (kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n 3 momentti). Liikkeen omista tiedoista tällaista vapautusta ei ole.
3. Valmistajan tai maahantuojan antama takuu. Jos takuun on antanut valmistaja tai muu aiempi porras, myös liike vastaa takuun perusteella. Liike voi välttää tämän osoittamalla, että se ilmoitti ostajalle selkeästi ennen kauppaa, ettei se vastaa takuun perusteella virheestä, josta se ei muuten olisi vastuussa (kuluttajansuojalain 5 luvun 15 a §:n 2 momentti). Liikkeen oma lakisääteinen virhevastuu säilyy silti (kuluttajansuojalain 5 luvun 15 a §:n 4 momentti).
4. Takuuaikana ilmenevän vian syy. Jos auto huonontuu takuun voimassaoloaikana, vian oletetaan lähtökohtaisesti kuuluvan takuun piiriin. Takuunantaja voi kuitenkin vapautua takuuvastuusta saattamalla todennäköiseksi, että vika johtuu esimerkiksi tapaturmasta, auton vääränlaisesta käsittelystä tai muusta ostajan puolella olevasta syystä (kuluttajansuojalain 5 luvun 15 a §:n 1 momentti).
    

Kauppakirjan ehdot rinnakkain

Sama sopimusehto voi vaikuttaa eri tavoin sen mukaan, myykö auton yksityishenkilö vai autoliike.

Yksityishenkilöiden välisessä kaupassa ”myydään sellaisena kuin se on” -ehto voi rajoittaa myyjän virhevastuuta kauppalain 19 §:ssä säädetyin rajoituksin. Autoliikkeen ja kuluttajan välisessä kaupassa vastaava yleinen ehto ei rajoita kuluttajan lakisääteisiä oikeuksia. Jos haluat juristin tarkistavan kauppakirjan ehdot, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.

Myös tiedossa olevien vikojen ilmoittamisella on erilainen merkitys. Yksityiskaupassa ostaja ei yleensä voi myöhemmin vedota virheenä sellaiseen vikaan, josta hän tiesi kaupantekohetkellä. Autoliikkeen myydessä auton kuluttajalle yksittäinen poikkeama lain mukaisista laatuvaatimuksista on puolestaan ilmoitettava ostajalle nimenomaisesti, ja ostajan on hyväksyttävä se erikseen ja nimenomaisesti.

Yksityiskaupassa myyjän kehotus tarkastaa auto voi rajoittaa ostajan oikeutta vedota vikoihin, jotka tarkastuksessa olisi pitänyt havaita. Kuluttajansuojalaissa ei ole vastaavaa yleistä sääntöä. Kuluttajankin mahdollisuus tarkastaa auto voidaan kuitenkin ottaa huomioon virheen arvioinnissa tilanteen mukaan.

Myöskään ”ei takuuta” -ehto ei poista lakisääteistä virhevastuuta kummassakaan kauppamuodossa. Takuu on vapaaehtoinen lisäetu, joka on erotettava myyjän lain mukaisesta vastuusta.

Myyjän kannattaa antaa auton kunnosta, huolloista ja historiasta mahdollisimman tarkat ja paikkansapitävät tiedot. Tiedot on hyvä varmistaa esimerkiksi huoltokirjasta, katsastustiedoista ja korjauskuiteista. Mahdolliset virheelliset tiedot tulee oikaista selkeästi ennen kaupantekoa.

Myynti-ilmoitus, kauppakirja, ostajan kanssa käydyt viestit sekä auton kuntoa koskevat asiakirjat kannattaa säilyttää mahdollisten myöhempien erimielisyyksien varalta.
 

Kolme erilaista tilannetta

Esimerkki 1: Yksityishenkilö myy 12 vuotta vanhan auton 3 500 eurolla ehdolla ”sellaisena kuin se on”. Myyjä kehottaa ostajaa kauppakirjassa tarkastamaan auton ennen kaupantekoa, mutta ostaja jättää tarkastuksen tekemättä ilman hyväksyttävää syytä. Kuukauden kuluttua ostaja huomaa pyöränkaaressa ruostevaurion, joka olisi ollut havaittavissa auton tavanomaisessa tarkastuksessa. Ostaja ei tällöin yleensä voi vedota ruostevaurioon virheenä, koska hänen olisi pitänyt havaita se ennen kauppaa (kauppalain 20 §:n 2 momentti).

Esimerkki 2: Yksityinen myyjä ilmoittaa auton myynti-ilmoituksessa, että jakohihna on vaihdettu, vaikka vaihtoa ei todellisuudessa ole tehty. Kauppakirjassa sovitaan, että auto myydään ”sellaisena kuin se on”. Vastuuta rajoittava ehto ei kuitenkaan vapauta myyjää virheellisestä tiedosta, jos tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Auto ei vastaa myyjän antamia tietoja, joten kyseessä voi olla kauppalain mukainen virhe (kauppalain 19 §:n 1 momentin 1 kohta).

Esimerkki 3: Autoliike myy kuluttajalle kolme vuotta vanhan auton, jolla on edelleen voimassa valmistajan antama takuu. Autoliike ilmoittaa ostajalle selkeästi ennen kaupantekoa, ettei se vastaa valmistajan takuun perusteella sellaisista vioista, joista se ei muuten olisi lain mukaan vastuussa. Autossa ilmenee vika 14 kuukauden kuluttua kaupanteosta. Jos valmistajan takuu on edelleen voimassa ja kattaa kyseisen vian, ostaja voi vaatia korjausta takuuehtojen mukaisesti.

Ostaja voi lisäksi vedota autoliikkeen lakisääteiseen virhevastuuseen, vaikka liike olisi rajannut erillistä takuuvastuutaan. Koska vika ilmeni yli vuoden kuluttua auton luovutuksesta, kuluttajansuojalain vuoden virheolettama ei lähtökohtaisesti enää sovellu. Ostajan on tällöin tarvittaessa osoitettava, että vian syy oli olemassa jo luovutushetkellä.
 

Mihin ostaja voi vedota rajauksesta huolimatta

Myyjän kannattaa varautua siihen, että ostaja voi myöhemmin kiistää virhevastuun rajoituksen.

Yksityishenkilöiden välisessä autokaupassa ostaja voi esimerkiksi vedota siihen, että myyjä salasi tietämänsä vian, että vikaa ei olisi voinut havaita auton tavanomaisessa tarkastuksessa tai että auto oli olennaisesti huonommassa kunnossa kuin sen hinnan ja muiden olosuhteiden perusteella oli aihetta odottaa. Juristi voi arvioida yksityisen myyjän virhevastuun kaupassasi.

Autoliikkeen ja kuluttajan välisessä kaupassa erimielisyys voi koskea sitä, kerrottiinko auton puutteesta riittävän selvästi ja hyväksyikö ostaja sen erikseen ja nimenomaisesti. Pelkkä yleisiin sopimusehtoihin sisältyvä maininta ei yleensä riitä.

Mahdollisessa riitatilanteessa keskeistä on, mitä auton kunnosta ja ominaisuuksista voidaan osoittaa sovitun tai kerrotun ennen kaupantekoa. Siksi myynti-ilmoitus, kauppakirja, ostajan kanssa käydyt viestit ja muut asiaan liittyvät asiakirjat kannattaa säilyttää.
 

Milloin juristista on hyötyä

Myyjälle juristista on hyötyä jo kauppakirjaa laadittaessa, jos auto on arvokas tai siinä on tiedossa olevia vikoja. Riidassa juristi arvioi, ovatko kauppakirjan ehdot päteviä ja kumpi laki kauppaan soveltuu, kokoaa näytön ilmoituksesta, tarkastuksesta ja annetuista tiedoista ja laatii vastineen ostajan reklamaatioon. Sen jälkeen hän neuvottelee sovinnosta, esimerkiksi hinnanalennuksesta purun sijaan, ja hoitaa tarvittaessa oikeudenkäynnin. Jos haluat juristin laativan kauppakirjan tai vastineen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Riittääkö, että kirjoitan kauppakirjaan "ei takuuta"?

Ei. Takuu ja lakisääteinen virhevastuu ovat eri asioita.

Yksityishenkilöiden välisessä autokaupassa ”ei takuuta” -ehto tarkoittaa lähtökohtaisesti vain sitä, ettei myyjä anna autolle erillistä takuuta. Ehto ei poista kauppalain mukaista virhevastuuta. Autoliikkeen ja kuluttajan välisessä kaupassa vastaava ehto ei myöskään rajoita kuluttajan lakisääteisiä oikeuksia (kuluttajansuojalain 5 luvun 2 §). Jos et ole varma, mitä kauppakirjan ehto tarkoittaa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Pitääkö yksityisen myyjän kertoa kaikista auton vioista?

Laki ei edellytä luetteloa kaikista mahdollisista vioista. Myyjä vastaa kuitenkin "sellaisena kuin se on" -ehdosta huolimatta, jos hän jätti kertomatta olennaisen seikan, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon (kauppalain 19 §:n 1 momentin 2 kohta). Tiedossa olevat olennaiset viat kannattaa siksi kertoa ja kirjata kauppakirjaan.

Ostaja kieltäytyi koeajosta. Olenko myyjänä turvassa?

Osittain. Jos kehotit ostajaa tarkastamaan auton ja hän jätti sen tekemättä ilman hyväksyttävää syytä, hän ei voi vedota vikaan, joka tarkastuksessa olisi pitänyt havaita (kauppalain 20 §:n 2 momentti). Piilevästä viasta, annetuista vääristä tiedoista ja salatusta viasta voit edelleen vastata.

Autoliike pyysi minua rastimaan kohdan "hyväksyn auton kunnon". Menetinkö oikeuteni?

Et. Pelkkä yleinen hyväksyntä auton kunnolle ei poista autoliikkeen lakisääteistä virhevastuuta.

Jos auto poikkeaa lain mukaisista laatuvaatimuksista, autoliikkeen on kerrottava kyseisestä poikkeamasta nimenomaisesti ennen kaupantekoa. Lisäksi ostajan on hyväksyttävä juuri tämä poikkeama erikseen ja nimenomaisesti (kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §).

Jos autoliike on esimerkiksi kertonut tietystä viasta selkeästi ja olet hyväksynyt sen erikseen, et yleensä voi myöhemmin vedota juuri kyseiseen ominaisuuteen virheenä. Hyväksyntä ei kuitenkaan poista autoliikkeen vastuuta auton muista virheistä. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko autossa myyjän vastuulla oleva virhe.